Talousarvioprosessin kehittäminen : case: Kaarinan kaupunki

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tarkastella Kaarinan kaupungin talousarvioprosessin nykytilaa. Tavoitteena oli löytää talousarvioprosessista mahdollisia puutteita sekä kehittämiskohteita, joita parantamalla prosessista tulisi entistä tehokkaampi.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto koottiin haastattelemalla Kaarinan kaupungin toimialojen johtajia ja talouspäälliköitä sekä tutkimalla Kaarinan kaupungin aikaisempien vuosien talousarvioita- ja suunnitelmia.

Teoriaosan alussa kerrotaan lyhyesti kuntatalouden perusasioita, joiden tarkoituksena on toimia lukijalle johdantona varsinaiseen aiheeseen. Teoriaosan kolmas luku koostuu kunnan talousarvion ja sen laadintaa selvittävän talousarvioprosessin kuvauksesta. Empiriaosassa pääpaino on Kaarinan kaupungin talousarvioprosessin nykytilan kuvauksessa sekä haastateltavien näkemyksissä talousarvioprosessin kehittämiseksi. Empiriaosan lopussa esitetään tutkimuksen tuloksena saadut kehittämisehdotukset talousarvioprosessin parantamiseksi.

Tutkimuksesta saadut tulokset osoittavat, että budjetointitapaan ja talousarviokirjan sisältöön toivottiin muutosta. Talousarvio halutaan vahvemmin sitoa suoritteisiin sekä näiden hintoihin ja laatuun. Lisäksi talousarviokirjan luettavuuteen ja investointien esittämiseen toivottiin parannusta.

Tutkimuksen myötä syntyneet merkittävimmät kehitysehdotukset talousarvioprosessin ongelmakohtiin ovat joustavaan suoritebudjetointiin siirtyminen, laatutavoitteiden asettaminen, tuotteistaminen, hinnastojen uusiminen, talousarviokirjan lomakemuotoon saattaminen sekä investointien esittäminen projektikortteina.

Purpose of this thesis was to explore the current state of budgeting process in the city of Kaarina. The aim was to find possible shortcomings of budgeting process and targets that could be improved in order to enhance the process.

The study was carried out as a qualitative case study. Empirical material was collected by observing a meeting of sector managers and financial directors of Kaarina. In addition, the previous budgets and plans were observed.

In the beginning of theoretical part a brief introduction of city economy will be introduced. The third chapter consists of descriptions of city budget and budgeting process in overall. In the empirical part of the thesis the focus will be on both description of the current state of budgeting process in Kaarina and the informants’ viewpoints of developing the budgeting process. Finally, the development activities of city’s budgeting process will be suggested.

The results point out that changes in budgeting and content of budget book were asked. The informants would like to bind the budget more strictly in performances; prices and qualities of them. In addition, the informants wished the budget book to be more readable. Also improvements to investments suggestions were asked.

Hence, the main development activities of budgeting process that rose from the study material are as follow: transition to flexible performance-based budgeting, setting quality objectives, commercialisation, renewal of price schedules, the transition of budget book in to forms and presenting investments as project cards.