Loppijärvi : Selvitys järven ulkoisesta kuormituksesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Vanajavesikeskuksen toimeksiantona Loppijärven ulkoinen ravinnekuormitus ja tutkimustulosten avulla löytää kriittisimmät järveä kuormittavat uomat, joiden varrelle tullaan sijoittamaan järven kunnostushankkeisiin jo budjetoidut laskeutusaltaat ja fosforinerotin.

Työn teoriaosuudessa käsitellään vesiensuojelutyön taustaa Suomessa, pintaveden laatuun vaikuttavia tekijöitä, tutkimustyön kannalta keskeistä laskennallista kuormituslaskelmatekniikkaa ja viestinnän merkitystä vesistötutkimuksessa ja -kunnostuksessa.

Työ suoritettiin kenttäkokein ottamalla vesi- ja virtaamanäytteitä neljä kertaa vuodessa kaikkiaan 22 näytteenottopisteestä. Vesinäytteistä analysoitiin kokonaistyppi ja kokonaisfosfori sekä muita taustatyön kannalta oleellisia muuttujia. Virtaamamittausten avulla selvitettiin uomien valumaa. Järven ulkoinen kokonaiskuormitus ja valuma saatiin selville laskentamallien avulla. Tausta-aineistona tulosten tulkinnassa käytettiin vesistöalueella tehtyjä aiempia tutkimuksia.

Tutkimustulokset osoittavat, että järveen kohdistuva ulkoinen kuormitus pääravinteiden osalta on yhteensä noin 15 000 kilogrammaa typpeä ja noin 600 kilogrammaa fosforia vuodessa. Tulosten myötä myös epäilys järven sisäisen kuormituksen merkityksestä järven tilan heikentäjänä vahvistui. Järvestä pois laskevan Nummistenjoen ravinnekuorma oli noin 60 000 kilogrammaa typpeä ja noin 1 500 kilogrammaa fosforia.

Loppijärven tila on tutkimustulosten perusteella huolestuttava. Järven tilan kehityksen kannalta tulisi jatkaa erityisesti isoimpien lasku-uomien vedenlaadun seurantaa ja lisäksi olisi hyvä aloittaa järven sisäisen kuormituksen tutkimustyö. Suunnitellut järven tilan parantamiseen tähtäävät toimenpiteet tulee toteuttaa ja jatkossa kaikki järveen kohdistuvat toimenpiteet tulee tarkoin harkita vesistöasiantuntijoiden ammattitaitoa hyödyntäen. On myös tärkeää jatkaa sidosryhmien kanssa käytävää vuoropuhelua ja harjoittaa hyvää tiedotuspolitiikkaa tunteita herättävän aiheen vuoksi.

This thesis was assigned by Vanajavesikeskus and its purpose was to de-termine the outer nutrient loading and use the survey results to find the channels that are loading the lake most. The already budgeted settling ponds and a phosphorus isolator will be placed to these channels.

The theory of this thesis is about water protection in Finland and the fac-tors affecting the quality of surface water. It also tells about the key calculatory load calculation and the importance of communication in water research and repair.

The work was executed in the field by taking samples of water and water flow rates four times in one year from 22 sampling points. The total nitrogen, the total phosphorus and other essential variables were analyzed from these samples. Water flow ratings help to determine the run-off of the channels. The outer total load and run-off of the lake were determined with the help of calculation models. Earlier surveys made in this area were used as background information.

The research results show that the outer load against the lake by the primary nutrients is a total of 15 000 kg of nitrogen and about 600 kg of phosphorus in one year. The doubt about the significance of the inner load of the lake as a factor weakening the condition of the lake became stronger because of the results of this survey. The river Nummistenjoki's, which is a channel from Loppijärvi, nutrient load was approximately 60 000kg of nitrogen and 1 500kg of phosphorus.

According to the results, the condition of Loppijärvi is alarming. In order to get the development of the condition of the lake to be more positive, one should continue to observe the quality of the water and it would be good to start researching the inner load of the lake. Actions that have been planned should be executed and in the future all actions done to the lake should be considered carefully and with the help of water experts. It is also important to continue the dialogue with interest groups and uphold good information policy because the subject is rather sensitive.