Metsänhoitoyhdistys Pieksämäen asiakastyytyväisyys

Abstract

Opinnäytetyössäni tutkin Metsänhoitoyhdistys Pieksämäki ry:n asiakastyytyväisyyttä, palvelui-den tärkeyttä ja -laatukuilua, asiakaskannan rakennetta, oja- ja tiepalvelun tärkeyttä ja tarvetta sekä Astamyrskyn tuhojen korjuun onnistumista metsänhoitoyhdistykseltä. Johanna Lampinen on tehnyt asiakastyytyväisyystutkimuksen Pieksämäen ja Rantasalmen metsänhoitoyhdistyksistä vuonna 2000. Hannu Järvinen teki Metsänhoitoyhdistys Pieksämäen seudun asiakastyytyväisyys-tutkimuksen vuonna 2005. Kyselyyn osallistujiksi arvottiin joka kuudes metsänhoitoyhdistyksen jäsen asiakasluettelosta. Kysely tehtiin postitse kirjekyselynä.

Metsänomistajien ikä on noussut tasaisesti, keski-ikä oli jo 63 vuotta, Järvisen tutkimuksessa keski-ikä oli 58 vuotta. Johtuen korkeasta keski-iästä myös eläkeläisten määrä on noussut omis-tajina, jo 63 %, Järvisen tutkimuksessa se oli 33 %. Kotitilalla vakituisesti asuvien määrä on vähentynyt. Muutto on ollut kotikunnan taajamiin. Ulkopaikkakuntalais-omistajissa ei ole suurta eroa Järvisen tutkimukseen. Henkilökohtaista yhteydenottoa pidettiin tärkeimpänä yhteydenpi-tomuotona. Tärkeimpänä palveluna oli valtakirjakauppa, seuraavaksi edunvalvonta ja neuvonta. Vuoden 2011 lopussa 56 % vastanneista ei vielä tiennyt metsänhoitoyhdistyksen oja- ja tiepalve-lua. Metsänomistajat, joilla on tarkoitus käyttää oja- tai tiepalvelua, antoivat lähes kiitettävän arvosanan 8,8 ja metsänomistajat joilla ei ole tarkoitus käyttää palvelua antoivat arvosanan 7,4. Astamyrskyn tuhojen korjaamisessa 67 % käytti metsänhoitoyhdistyksen apua. Myrskyn seura-uksena puuta kaatui keskimäärin 325 m3 tilaa kohden. Metsähoitoyhdistyksen palvelua käyttäneet antoivat tuhojen hoidosta arvosanan 8,2.