Hoitajien perehdytys verensokerin mittaamiseen vieritestinä : kyselytutkimus Turun kaupunginsairaalaan
Kallio, Maiju; Karlsson, Janette (2013)
Kallio, Maiju
Karlsson, Janette
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052710945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052710945
Tiivistelmä
Vieritestit ovat potilaan vierellä suoritettavia laboratoriotestejä, jotka tehdään usein hoitajan toimesta. Niiden käyttö on yleistynyt viime aikoina, sillä vieritestin hyötynä ovat nopeasti saatavat tulokset, joiden avulla voidaan tehdä välittömiä hoitopäätöksiä. Tämä opinnäytetyö liittyy VIENO eli Vieritestauksen hyvät käytänteet – hankkeeseen ja toimeksiantajana on Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Hoitajien tulee saada opetusta vieritestauksesta ja heitä tulee perehdyttää myös työpaikalla. Hyvällä perehdytyksellä saadaan laadukkaampia vieritestituloksia ja näin voidaan parantaa potilaiden hoitoa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitajien tietoutta vieritestauksen hyödyistä sekä perehdytyksen tärkeydestä. Tarkoituksena oli selvittää, miten hoitajien perehdytys verensokerin mittaamiseen toteutuu ja mitä se sisältää. Lisäksi selvitettiin, miten hoitajat toteuttavat verensokerin mittaamisen käytännössä ja miten perehdytystä verensokerin mittaamiseen voitaisiin parantaa. Osana opinnäytetyötä toteutettiin ohje verensokerin mittaamiseen, jota voidaan käyttää perehdytysmateriaalina.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä, joka suunnattiin Turun kaupunginsairaalan somaattisen erikoissairaanhoidon sisätautivuodeosaston hoitohenkilöille. Kysely toimitettiin sadalle hoitajalle ja vastauksia kertyi viisitoista. Tulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla. Avoimille kysymyksille suoritettiin sisällönanalyysi.
Tuloksista selvisi, että noin puolet hoitajista oli saanut perehdytyksen verensokerin mittaamiseen nykyisellä työpaikallaan. Saadun perehdytyksen taso oli pääsääntöisesti hyvää ja perehdytyksessä oli käyty läpi useimmat verensokerin mittaamisen vaiheet. Hoitajat, jotka olivat saaneet hyvän perehdytyksen, kertoivat toteuttavansa verensokerin mittaamisen pääsääntöisesti perehdytyksen mukaisesti. Perehdytyksen kehittämiseksi hoitajat ehdottivat säännöllistä kertausta. Tuloksista selvisi, että perehdytyksen toteuttamisessa on vielä parannettavaa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitajien tietoutta vieritestauksen hyödyistä sekä perehdytyksen tärkeydestä. Tarkoituksena oli selvittää, miten hoitajien perehdytys verensokerin mittaamiseen toteutuu ja mitä se sisältää. Lisäksi selvitettiin, miten hoitajat toteuttavat verensokerin mittaamisen käytännössä ja miten perehdytystä verensokerin mittaamiseen voitaisiin parantaa. Osana opinnäytetyötä toteutettiin ohje verensokerin mittaamiseen, jota voidaan käyttää perehdytysmateriaalina.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä, joka suunnattiin Turun kaupunginsairaalan somaattisen erikoissairaanhoidon sisätautivuodeosaston hoitohenkilöille. Kysely toimitettiin sadalle hoitajalle ja vastauksia kertyi viisitoista. Tulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla. Avoimille kysymyksille suoritettiin sisällönanalyysi.
Tuloksista selvisi, että noin puolet hoitajista oli saanut perehdytyksen verensokerin mittaamiseen nykyisellä työpaikallaan. Saadun perehdytyksen taso oli pääsääntöisesti hyvää ja perehdytyksessä oli käyty läpi useimmat verensokerin mittaamisen vaiheet. Hoitajat, jotka olivat saaneet hyvän perehdytyksen, kertoivat toteuttavansa verensokerin mittaamisen pääsääntöisesti perehdytyksen mukaisesti. Perehdytyksen kehittämiseksi hoitajat ehdottivat säännöllistä kertausta. Tuloksista selvisi, että perehdytyksen toteuttamisessa on vielä parannettavaa.