KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN BRANDIPÄÄOMA : Ei-jäsenten mielestä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Keski-Suomen kauppakamarin brandipääomaa muiden kuin kauppakamarin jäsenyritysten keskuudessa. Brandipääomaa tarkasteltiin koetun laadun, brandimielleyhtymien ja branditietoisuuden avulla. Tarkoituksena on hyödyntää saatua tietoa Keski-Suomen kauppakamarin toiminnan kehittämiseen.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimus tehtiin survey-kyselynä Digium-nimisellä Internet-pohjaisella palautteenhallinta- ja tiedonkeruuohjelmistolla. Kohderyhmänä oli yli 10 henkilöä työllistävät keskisuomalaiset kauppakamarin ei-jäsenyritykset. Kysely lähetettiin kesäkuussa 2009 548 yritykselle ja kyselyyn vastasi 109 yritystä. Vastausprosentti oli 20. Tutkimustuloksia analysoitiin elo- ja syyskuun aikana. Tuloksia analysoitiin prosenttijakaumilla, keskiarvoilla, ristiintaulukoinneilla sekä x²riippumattomuustestillä.

Tutkimus osoittaa Keski-Suomen kauppakamarin brandipääoman olevan monilta osin heikko. Etenkin brandi tietoisuudessa oli suuria kehittymisen mahdollisuuksia. Muun muassa kauppakamarin tehtäväkenttä tunnettiin huonosti vastaajien keskuudessa. Ilman tietoisuutta olemassa olevasta palvelusta, ei ostaja harkitse palvelun ostamista. Brandimielleyhtymien ja koetun laadun näkökulmasta tulokset olivat positiivisemmat kuin branditietoisuudessa. Tutkimuksessa voitiin todeta, että kauppakamari keskittyy toiminnassaan oikeisiin aisoihin. Mielleyhtymät kauppakamarin julkaisuista vaihtelivat vastaajien kesken. Brandimielleyhtymiä tulisi pyrkiä kehittämään siten, että ne muuttuisivat kaikkien yritysten näkökulmasta enemmän positiiviseen suuntaan.

Brandipääomaa tulisi vahvistaa kaikilta osin. Systemaattisella markkinoinnilla voidaan tehostaa toimintaa siten, että brandipääoma kasvaa sekä toiminta on tehokkaampaa. Vahvistetun brandipääoman avulla Keski-Suomen kauppakamarin jäsenhankinta helpottuu, keskisuomalaisten yritysten asiaa voidaan ajaa paremmin sekä kauppakamarin vaikuttavuutta voidaan kasvattaa.

The aim of this thesis was to explore the brand equity of the Central Finland Chamber of Commerce from non- members’ point of view. Brand equity was defined as perceived quality, brand association and brand awareness in this thesis.

The research was executed by using an quantitative research approach. The target group consisted of companies which are not members of the Central Finland Chamber of Commerce and which have more than 10 employees. The viewpoint of the target group was examined with the help of a questionnaire. The questionnaires were sent to 548 companies in June 2009 and 109 companies sent their replies, so the response rate was 20%. The research results were analyzed during August and September. The methods used in the analysis were, for example, averages, cross tabulation and percentage distributions.

The results indicate that the brand equity of the Central Finland Chambers of Commerce is weak in many ways. Especially brand awareness could be strengthened considerably. For example, the target group knew poorly the functions of the Chamber of Commerce. Brand associations and the perceived quality were stronger in the Central Finland Chamber of Commerce’s than brand awareness. The research showed that the focuses of the Central Finland Chamber of Commerce are right at the moment. The target group’s opinions of the publications of the Chamber of Commerce varied. In future efforts should be made to change the brand associations of the companies more positive. Brand equity should be strengthened in every respect. With the help of systematic marketing and networking brand equity will grow and operations become more efficient. When brand equity is strong, the acquisition of new members will become easier. Then the Central Finland Chamber of Commerce will become more influential and the companies in Central Finland will benefit from this.