Vanhempien alkoholinkäyttö 5. - 6. -luokkalaisten lasten näkökulmasta
Autio, Jonna; Hakala, Henna (2013)
Autio, Jonna
Hakala, Henna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811362
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa 11–13-vuotiaiden lasten käsityksistä vanhempiensa alkoholinkäytöstä ja saadun tiedon avulla arvioida lasten hyvinvointia. Tavoitteena oli myös lisätä terveydenhuollon ammattilaisten ja muiden lasten parissa työskentelevien sekä vanhempien tietoa välittämällä saadut tutkimustulokset heille ja käytäntöön. Tarkoituksena oli kartoittaa kvantitatiivisen kyselytutkimuksen avulla kolmen eri Etelä-Pohjanmaan alueen ala-asteen 5.–6. -luokkalaisten suhtautumista vanhempiensa alkoholinkäyttöön.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselylomakkeet jaettiin kolmeen eri Etelä-Pohjanmaan kouluun. Kyselyyn saivat osallistua 11–13-vuotiaat tytöt ja pojat vanhempien luvalla. Vastausprosentiksi saatiin 58 %. Aineisto käsiteltiin sekä sisällön erittelyllä että tilastollista menetelmää hyödyntäen SPSS 19 -ohjelman avulla.
Kyselyn tulosten mukaan enemmistöllä lapsista menee hyvin. Vain yksittäistapa-ukset ilmoittivat asioiden olevan huonommin. Enemmistö vastanneiden äideistä ei käytä alkoholia lasten seurassa, ja lähes jokainen vastanneista koki, ettei äidin alkoholinkäytöstä tule ongelmia perheeseen. Isän kohdalla noin kaksi kolmasosaa vastanneista ilmoitti, ettei isä käytä alkoholia heidän läsnä ollessaan, ja lähes kaikki vastanneista kokivat, ettei hänen alkoholinkäytöstään aiheudu ongelmia perheeseen. Tuloksista kävi ilmi, etteivät vanhemmat yleensä ole humalassa lasten aikana, eivätkä lapset yleisesti ottaen pidä pahana vanhempien alkoholinkäyttöä. Suurin osa vastanneista ei kokenut tarvitsevansa apua vanhempien alkoholinkäyttöön liittyvissä asioissa. Yksittäisetkin vanhempien alkoholinkäytön vuoksi apua tarvitsevat tapaukset on kuitenkin tärkeä huomata, joten lasten parissa työskentelevien täytyisi jatkossa pyrkiä tunnistamaan kärsivät lapset heidän hyvinvointinsa parantamiseksi. Lasten parissa työskentelevät ovat ensisijaisen tärkeässä asemassa lasten hyvinvoinnin edistäjinä, sillä monesti heidän puuttumisensa tilanteeseen on lapselle ainoa keino tulla huomatuksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselylomakkeet jaettiin kolmeen eri Etelä-Pohjanmaan kouluun. Kyselyyn saivat osallistua 11–13-vuotiaat tytöt ja pojat vanhempien luvalla. Vastausprosentiksi saatiin 58 %. Aineisto käsiteltiin sekä sisällön erittelyllä että tilastollista menetelmää hyödyntäen SPSS 19 -ohjelman avulla.
Kyselyn tulosten mukaan enemmistöllä lapsista menee hyvin. Vain yksittäistapa-ukset ilmoittivat asioiden olevan huonommin. Enemmistö vastanneiden äideistä ei käytä alkoholia lasten seurassa, ja lähes jokainen vastanneista koki, ettei äidin alkoholinkäytöstä tule ongelmia perheeseen. Isän kohdalla noin kaksi kolmasosaa vastanneista ilmoitti, ettei isä käytä alkoholia heidän läsnä ollessaan, ja lähes kaikki vastanneista kokivat, ettei hänen alkoholinkäytöstään aiheudu ongelmia perheeseen. Tuloksista kävi ilmi, etteivät vanhemmat yleensä ole humalassa lasten aikana, eivätkä lapset yleisesti ottaen pidä pahana vanhempien alkoholinkäyttöä. Suurin osa vastanneista ei kokenut tarvitsevansa apua vanhempien alkoholinkäyttöön liittyvissä asioissa. Yksittäisetkin vanhempien alkoholinkäytön vuoksi apua tarvitsevat tapaukset on kuitenkin tärkeä huomata, joten lasten parissa työskentelevien täytyisi jatkossa pyrkiä tunnistamaan kärsivät lapset heidän hyvinvointinsa parantamiseksi. Lasten parissa työskentelevät ovat ensisijaisen tärkeässä asemassa lasten hyvinvoinnin edistäjinä, sillä monesti heidän puuttumisensa tilanteeseen on lapselle ainoa keino tulla huomatuksi.