Ystäväpassilla osalliseksi
Rosenqvist, Heidi (2013)
Rosenqvist, Heidi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811287
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Satakunnan kulttuuritoimikunnan ja Satakunnan ammattikorkeakoulun toteuttaman Ystäväpassi-hankkeen pohjalta maakunnallinen toimintamalli, joka palvelee käyttäjäryhmäänsä mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa. Ystäväpassi on kortti, joka mahdollistaa avustajan ilmaisen osallistumisen kulttuuripalveluihin. Tavoitteena oli kartoittaa Ystäväpassin käyttäjäryhmien kokemuksia toimintamallista ja arvioida Ystäväpassin käytön vaikutuksia kohderyhmän ja palveluntuottajien näkökulmista.
Kehittämismenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastatteluihin perustuvaa delfoi-tekniikkaa. Delfoi-tutkimuksen keskeisenä tehtävänä on tulevan kehityksen mahdollisuuksien arvioiminen. Delfoissa kerätään strukturoidun vuorovaikutusprosessin välityksellä asiantuntijapaneelin osallistujien tietoa ja oletuksia tutkittavasta ilmiöstä. Aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joissa keskustelun etenemistä tukivat aihepiirin keskeiset teemat. Ystäväpassin vaikutuksia osallisuuteen ja hyvinvointiin tarkasteltiin laajassa kohderyhmässä. Ystäväpassin käyttäjät ja sidosryhmät olivat asiantuntijoita, joiden kokemusten pohjalta oli tavoitteena luoda toimintamalli, joka tukee kaikkien erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden osallistumista ja osallisuutta.
Delfoikierroksia järjestettiin kolme. Ensimmäisen delfoikierroksen tavoitteena oli kartoittaa ajatuksia toimintamallista ja tuoda esiin käyttäjäryhmien keskeisiä tuen tarpeita. Aineisto kerättiin haastattelemalla Ystäväpassi-hankkeeseen osallistuneiden yhdistysten ja toimijoiden vastuuhenkilöitä. Toisella delfoikierroksella haastateltiin Ystäväpassia käyttäneitä henkilöitä ja vastuuhenkilöillä oli mahdollisuus täydentää vastauksiaan. Haastatteluista yksi toteutettiin ryhmähaastatteluna. Aineistoa täydennettiin selvittämällä myös Ystäväpassi-hankkeeseen osallistuneiden kulttuuripalvelujen tuottajien ajatuksia toimintamallista. Kolmannella delfoikierroksella analysoidun aineiston pohjalta kehitettiin Ystäväpassi-malli, joka lähetettiin vielä viimeiselle kierrokselle käyttäjäryhmän ja lähipiirin kommentointia varten.
Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin Ystäväpassi-malli, joka tukee eritystä tukea tarvitsevan henkilön tasavertaista osallistumista ja osallisuutta. Käyttäjäkokemukset ja kehittämistutkimus osoittavat, että ystäväpassi madaltaa kynnystä osallistua kulttuuripalveluihin ja lisää näin käyttäjien hyvinvointia.
Kehittämismenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastatteluihin perustuvaa delfoi-tekniikkaa. Delfoi-tutkimuksen keskeisenä tehtävänä on tulevan kehityksen mahdollisuuksien arvioiminen. Delfoissa kerätään strukturoidun vuorovaikutusprosessin välityksellä asiantuntijapaneelin osallistujien tietoa ja oletuksia tutkittavasta ilmiöstä. Aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joissa keskustelun etenemistä tukivat aihepiirin keskeiset teemat. Ystäväpassin vaikutuksia osallisuuteen ja hyvinvointiin tarkasteltiin laajassa kohderyhmässä. Ystäväpassin käyttäjät ja sidosryhmät olivat asiantuntijoita, joiden kokemusten pohjalta oli tavoitteena luoda toimintamalli, joka tukee kaikkien erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden osallistumista ja osallisuutta.
Delfoikierroksia järjestettiin kolme. Ensimmäisen delfoikierroksen tavoitteena oli kartoittaa ajatuksia toimintamallista ja tuoda esiin käyttäjäryhmien keskeisiä tuen tarpeita. Aineisto kerättiin haastattelemalla Ystäväpassi-hankkeeseen osallistuneiden yhdistysten ja toimijoiden vastuuhenkilöitä. Toisella delfoikierroksella haastateltiin Ystäväpassia käyttäneitä henkilöitä ja vastuuhenkilöillä oli mahdollisuus täydentää vastauksiaan. Haastatteluista yksi toteutettiin ryhmähaastatteluna. Aineistoa täydennettiin selvittämällä myös Ystäväpassi-hankkeeseen osallistuneiden kulttuuripalvelujen tuottajien ajatuksia toimintamallista. Kolmannella delfoikierroksella analysoidun aineiston pohjalta kehitettiin Ystäväpassi-malli, joka lähetettiin vielä viimeiselle kierrokselle käyttäjäryhmän ja lähipiirin kommentointia varten.
Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin Ystäväpassi-malli, joka tukee eritystä tukea tarvitsevan henkilön tasavertaista osallistumista ja osallisuutta. Käyttäjäkokemukset ja kehittämistutkimus osoittavat, että ystäväpassi madaltaa kynnystä osallistua kulttuuripalveluihin ja lisää näin käyttäjien hyvinvointia.