2,4,6-trikloorifenolin hajoaminen humus-, kivennäis- ja turvemaassa
Kalojärvi, Kirsi (2009)
Kalojärvi, Kirsi
Lahden ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911045279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911045279
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla 2,4,6-trikloorifenolin (TCP) hajoamisnopeutta kolmessa eri maatyypissä. 2,4,6-TCP:n epäillään olevan ihmiselle karsinogeeninen ja se on myrkyllistä tai erittäin myrkyllistä vesieliöille sekä haitallinen nisäkkäille. Tarkasteltavina maatyyppeinä olivat humus-, kivennäis- ja turvemaa. Tutkitut maat olivat alun perin puhtaita maita, jotka eivät ole aiemmin pilaantuneet kloorifenoleilla, ja joihin laboratorio-olosuhteissa lisättiin 2,4,6-trikloorifenolia.
Tutkitut maanäytteet olivat peräisin aiemmin perustetusta koejärjestelystä, joka oli osa ”Puunsuoja-aineilla pilaantuneen maan puhdistaminen maaperän bakteerien avulla”-nimistä tutkimushanketta. Näytteet oli otettu kokeen alusta sekä kokeen viikoilta neljä ja 12. Tässä tutkimuksessa näytteet uutettiin, käsiteltiin asetylointimenetelmää käyttäen sekä analysoitiin kaasukromatografi-massaspektrometrillä (GC-MS) Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksella.
Tutkimuksen mukaan 2,4,6-trikloorifenoli hajosi nopeimmin humusmaassa, missä neljässä viikossa oli hajonnut noin 96 % ja 12 viikossa 99 % alkuperäisestä määrästä. Toiseksi nopeinta hajoaminen oli kivennäismaassa, missä neljässä viikossa oli hajonnut noin 70 % ja 12 viikossa 99 % alkuperäisestä määrästä. Turvemaassa hajoaminen oli selvästi hitainta, alkuperäisestä 2,4,6-trikloorifenolimäärästä hajosi kokeen aikana vain 34 %. Tutkimus antoi lisätietoa maatyypin vaikutuksesta tutkittavan yhdisteen hajoamiseen.
Tutkitut maanäytteet olivat peräisin aiemmin perustetusta koejärjestelystä, joka oli osa ”Puunsuoja-aineilla pilaantuneen maan puhdistaminen maaperän bakteerien avulla”-nimistä tutkimushanketta. Näytteet oli otettu kokeen alusta sekä kokeen viikoilta neljä ja 12. Tässä tutkimuksessa näytteet uutettiin, käsiteltiin asetylointimenetelmää käyttäen sekä analysoitiin kaasukromatografi-massaspektrometrillä (GC-MS) Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksella.
Tutkimuksen mukaan 2,4,6-trikloorifenoli hajosi nopeimmin humusmaassa, missä neljässä viikossa oli hajonnut noin 96 % ja 12 viikossa 99 % alkuperäisestä määrästä. Toiseksi nopeinta hajoaminen oli kivennäismaassa, missä neljässä viikossa oli hajonnut noin 70 % ja 12 viikossa 99 % alkuperäisestä määrästä. Turvemaassa hajoaminen oli selvästi hitainta, alkuperäisestä 2,4,6-trikloorifenolimäärästä hajosi kokeen aikana vain 34 %. Tutkimus antoi lisätietoa maatyypin vaikutuksesta tutkittavan yhdisteen hajoamiseen.