Läpi harmaan tilan : tilan olemuksesta ja merkityksestä tanssissa

Abstract

Tämä tutkielma on Turun ammattikorkeakoulussa suoritettavan tanssinopettajatutkinnon (AMK) taiteellisen opinnäytetyön kirjoitettu osa. Taiteellinen osa on Turun tuomiokirkossa esitettävä koreografia neljälle tanssijalle, ”Anna se meille.”

Kirjoitetun osan lähtökohtana on selvittää tilan käsitettä ja tilan suhdetta ihmiseen sekä tanssiin. Ensimmäiseksi kirjoittaja tarttuu kysymykseen ”Mikä on tila?”. Kysymykseen vastataan paikan, sekä eletyn, rakennetun ja sosiaalisen tilan käsitteiden avulla.

Ihmisen olemisessa tilan merkitys on ilmeinen. Tilan kokeminen tapahtuu aistein, ja kokemus on aina subjektiivinen. Muistot ovat usein tilasidonnaisia, ja ne vaikuttavat minuuden muodostumiseen. Esimerkki hyvin merkityksellisestä tilasta on koti.

Tanssin voidaan ajatella tapahtuvan tilassa tai tilana kuten olemisenkin. Tilankäyttöä tanssissa kirjoittaja pohtii Labanin liikeanalyysin tilaharmonian pohjalta. Tanssija muuttuu esiintyjäksi, kun hänen tanssilleen ilmestyy seuraaja. Esiintyjä(t) ja katsoja(t) jakavat esitystilan. Esitystapahtuman voidaan ajatella olevan esiintyjän ja katsojan tilallinen vastakkainasettelu tai toisaalta todellisen ja kuvitteellisen tilan yhdistelmä.

Lopuksi kirjoittaja toteaa tämän opinnäytetyön avanneen edelleen tilan merkitystä ja tärkeyttä itselleen. Tilan olemus on tullut selkeämmäksi ja konkreettisemmaksi. Kirjoittaja ajattelee opinnäytetyön taiteellisen osan ja kirjallisen osan tukeneen toistensa prosesseja.

This study is written as partial fulfillment of the Dance Teacher Degree, at the Turku University of Applied Sciences. The artistic choreographic part of the degree is a performance work for four dancers called “Anna se meille.” (“Give it to us.”), which takes place in Turku Cathedral.

The basis of this written study is to clarify the term of space and the relationship between space, a human and dance. At first, the writer processes a question “What is space?”. She answers the question through terms like place and lived, built and social space.

The meaning of space is visible in human being. We experience the space with our senses, and the experience is always subjective. Memories are often connected to the space. A home is an example of a very meaningful space.

Dance is happening in the space, also as the space. The writer is using Space Harmony (Laban Movement Analysis) to reflect the usage of space. A dancer becomes a performer, when someone appears to follow his dance. Performers and viewers are sharing the space of the performance. One can think performance is a combination between real and imagined space.

In the end, the writer finds this study meaningful to her growing relationship with space. She thinks the written part and the artistic part have been supporting each other’s processes.