Läpi harmaan tilan : tilan olemuksesta ja merkityksestä tanssissa
Annala, Saara-Maria (2013)
Annala, Saara-Maria
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209697
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209697
Tiivistelmä
Tämä tutkielma on Turun ammattikorkeakoulussa suoritettavan tanssinopettajatutkinnon (AMK) taiteellisen opinnäytetyön kirjoitettu osa. Taiteellinen osa on Turun tuomiokirkossa esitettävä koreografia neljälle tanssijalle, ”Anna se meille.”
Kirjoitetun osan lähtökohtana on selvittää tilan käsitettä ja tilan suhdetta ihmiseen sekä tanssiin. Ensimmäiseksi kirjoittaja tarttuu kysymykseen ”Mikä on tila?”. Kysymykseen vastataan paikan, sekä eletyn, rakennetun ja sosiaalisen tilan käsitteiden avulla.
Ihmisen olemisessa tilan merkitys on ilmeinen. Tilan kokeminen tapahtuu aistein, ja kokemus on aina subjektiivinen. Muistot ovat usein tilasidonnaisia, ja ne vaikuttavat minuuden muodostumiseen. Esimerkki hyvin merkityksellisestä tilasta on koti.
Tanssin voidaan ajatella tapahtuvan tilassa tai tilana kuten olemisenkin. Tilankäyttöä tanssissa kirjoittaja pohtii Labanin liikeanalyysin tilaharmonian pohjalta. Tanssija muuttuu esiintyjäksi, kun hänen tanssilleen ilmestyy seuraaja. Esiintyjä(t) ja katsoja(t) jakavat esitystilan. Esitystapahtuman voidaan ajatella olevan esiintyjän ja katsojan tilallinen vastakkainasettelu tai toisaalta todellisen ja kuvitteellisen tilan yhdistelmä.
Lopuksi kirjoittaja toteaa tämän opinnäytetyön avanneen edelleen tilan merkitystä ja tärkeyttä itselleen. Tilan olemus on tullut selkeämmäksi ja konkreettisemmaksi. Kirjoittaja ajattelee opinnäytetyön taiteellisen osan ja kirjallisen osan tukeneen toistensa prosesseja.
Kirjoitetun osan lähtökohtana on selvittää tilan käsitettä ja tilan suhdetta ihmiseen sekä tanssiin. Ensimmäiseksi kirjoittaja tarttuu kysymykseen ”Mikä on tila?”. Kysymykseen vastataan paikan, sekä eletyn, rakennetun ja sosiaalisen tilan käsitteiden avulla.
Ihmisen olemisessa tilan merkitys on ilmeinen. Tilan kokeminen tapahtuu aistein, ja kokemus on aina subjektiivinen. Muistot ovat usein tilasidonnaisia, ja ne vaikuttavat minuuden muodostumiseen. Esimerkki hyvin merkityksellisestä tilasta on koti.
Tanssin voidaan ajatella tapahtuvan tilassa tai tilana kuten olemisenkin. Tilankäyttöä tanssissa kirjoittaja pohtii Labanin liikeanalyysin tilaharmonian pohjalta. Tanssija muuttuu esiintyjäksi, kun hänen tanssilleen ilmestyy seuraaja. Esiintyjä(t) ja katsoja(t) jakavat esitystilan. Esitystapahtuman voidaan ajatella olevan esiintyjän ja katsojan tilallinen vastakkainasettelu tai toisaalta todellisen ja kuvitteellisen tilan yhdistelmä.
Lopuksi kirjoittaja toteaa tämän opinnäytetyön avanneen edelleen tilan merkitystä ja tärkeyttä itselleen. Tilan olemus on tullut selkeämmäksi ja konkreettisemmaksi. Kirjoittaja ajattelee opinnäytetyön taiteellisen osan ja kirjallisen osan tukeneen toistensa prosesseja.