PORIN PERUSTURVAORGANISAATION KOTIHOIDON TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖHYVINVOINTI MUUTOSVAIHEESSA
Loimaranta, Taru; Lehtonen, Elina (2013)
Loimaranta, Taru
Lehtonen, Elina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053011900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053011900
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisena Porin kotihoidon työntekijät kokevat työhyvinvointinsa perusturvaorganisaatioksi muuttumisen ja yhteistoiminta-alueeksi yhdistymisen muutosvaiheessa. Tavoitteena oli tuottaa Porin perusturvan käyttöön tietoa työntekijöiden hyvinvoinnista kotihoidon kehittämisen välineeksi.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen ja sen aineisto on kerätty strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeessa oli monivalintakysymyksiä ja lisäksi kahdeksan avointa kysymystä. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Porin perusturvan kotihoidon vakihenkilökunta. Vastaajia opinnäytetyön kyselyyn oli 39. Porin perusturvan kotihoidossa työskentelee n. 340 työntekijää. Tulokset analysoitiin tilastollisesti ja esitettiin sekä prosentteina että vastaajien lukumäärinä. Tulokset havainnollistettiin sekä sanallisesti, että ympyräkuvioina ja vaakapalkkeina. Avoimien kysymysten vastaukset ilmoitettiin prosentteina ja osa myös suorilla lainauksilla.
Porin perusturvan kotihoidon työntekijät arvioivat työhyvinvointinsa keskimääräisesti hyväksi työyhteisön toimivuuden ja työhön kohdistuvan mielenkiinnon ansiosta. Kyselyyn vastanneet arvioivat työssä jaksamisen kouluarvosanoin ja vastausten keskiarvoksi muodostui 7,9. Perusturvaorganisaatioksi muuttumiseen vastaukset jakaantuivat hyvin pitkälti johtamisen heikentymiseen ja siihen, ettei muutoksen koettu aiheuttaneen juurikaan muutosta omaan työhön, kuitenkin moni oli nimennyt muutoksen lisänneen vastuuta ja työnkuvan muuttuneen vaativammaksi. Yleisistä kokemuksista yhteistoiminta-alueeksi ja perusturvaorganisaatioksi muuttumisesta vastauksista ilmeni pääasiassa tyytymättömyyttä. Vastauksista ei kuitenkaan tarkemmin ilmennyt mitkä seikat olivat lisänneet vastuuta ja vaativuutta. Päällimmäisiksi ongelmiksi esille nousi työnkuvan ja muutosten kokeminen sekavana ja tyytymättömyys esimiehiin.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen ja sen aineisto on kerätty strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeessa oli monivalintakysymyksiä ja lisäksi kahdeksan avointa kysymystä. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Porin perusturvan kotihoidon vakihenkilökunta. Vastaajia opinnäytetyön kyselyyn oli 39. Porin perusturvan kotihoidossa työskentelee n. 340 työntekijää. Tulokset analysoitiin tilastollisesti ja esitettiin sekä prosentteina että vastaajien lukumäärinä. Tulokset havainnollistettiin sekä sanallisesti, että ympyräkuvioina ja vaakapalkkeina. Avoimien kysymysten vastaukset ilmoitettiin prosentteina ja osa myös suorilla lainauksilla.
Porin perusturvan kotihoidon työntekijät arvioivat työhyvinvointinsa keskimääräisesti hyväksi työyhteisön toimivuuden ja työhön kohdistuvan mielenkiinnon ansiosta. Kyselyyn vastanneet arvioivat työssä jaksamisen kouluarvosanoin ja vastausten keskiarvoksi muodostui 7,9. Perusturvaorganisaatioksi muuttumiseen vastaukset jakaantuivat hyvin pitkälti johtamisen heikentymiseen ja siihen, ettei muutoksen koettu aiheuttaneen juurikaan muutosta omaan työhön, kuitenkin moni oli nimennyt muutoksen lisänneen vastuuta ja työnkuvan muuttuneen vaativammaksi. Yleisistä kokemuksista yhteistoiminta-alueeksi ja perusturvaorganisaatioksi muuttumisesta vastauksista ilmeni pääasiassa tyytymättömyyttä. Vastauksista ei kuitenkaan tarkemmin ilmennyt mitkä seikat olivat lisänneet vastuuta ja vaativuutta. Päällimmäisiksi ongelmiksi esille nousi työnkuvan ja muutosten kokeminen sekavana ja tyytymättömyys esimiehiin.