Vaahteralehden maassa : Kanadaan töihin ja pelaamaan ringetteä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten suomalainen ja kanadalainen työelämäkulttuuri eroavat toisistaan ja kuinka suomalaisen on mahdollista lähteä asumaan ja työskentelemään lyhytaikaisesti Kanadaan ja mitä työluvan hankkimiseen tarvitaan. Toisena tärkeänä näkökulmana työssä selvitettiin, kuinka suomalaisen on mahdollista päästä pelaamaan ringetteä Kanadaan maan ylimmälle tasolle National Ringette League -sarjaan (NRL) ja mitä käytännön järjestelyitä tähän vaaditaan. Työelämäkulttuurien eroavaisuuksia tutkittiin kirjallisuuslähteiden kautta sekä kirjoittajan omien kokemusten pohjalta ja maahantulosääntöjä sekä työluvan hakemisen käytäntöjä Suomen ja Kanadan eri viranomaisten lähteistä.

Suomalainen ei tarvitse viisumia oleskellakseen Kanadassa, mikäli maassaolo kestää korkeintaan kuusi kuukautta. Laillisesti maassa työskentelyyn tai opiskeluun sen sijaan vaaditaan väliaikainen työ- tai opiskelulupa, jonka hankkiminen olisi hyvä aloittaa vähintään puoli vuotta ennen suunniteltua lähtöä. Ringeten pelaamiseen maassa ei tarvita erillistä viisumia, mutta NRL-sarjaan tähtäävien pelaajien on ilmoittauduttava sarjan uusien pelaajien draftiin eli varaustilaisuuteen, josta joukkueet valitsevat haluamansa pelaajat. Draftiin ilmoittautuessaan pelaajan täytyy valita haluaako tulla pelaamaan sarjan itä- vai länsilohkoon ja millä alueella lohkon sisällä haluaisi pelata. Pelaaja ei voi valita suoraan, mihin joukkueeseen haluaisi pelaamaan, koska joukkueet valitsevat pelaajat draftista.

Työluvan hankkiminen Kanadaan on melko monimutkainen prosessi ja pysyvän työluvan saaminen lähes mahdotonta, ellei hakijalla ole entuudestaan hankittuna työpaikkaa tai esimerkiksi perhesiteitä Kanadaan. Lyhytaikaisen työluvan sen sijaan voi saada kevyemmän prosessin kautta, mutta tällä hetkellä Suomen kansalainen voi hakea tätä työlupaa ainoastaan kansainvälisyyttä edistävien järjestöjen CIMOn tai Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin kautta. Kanadalaiselle työelämälle on tyypillistä suorapuheisuus ja urasuuntautuneisuus pohjoismaalaisen perhekeskeisyyden sijaan. Kanadalaisten avoimuus ja mutkattomuus tekevät kuitenkin sopeutumisen kanadalaiseen työelämään helpommaksi suomalaiselle.

The purpose of this bachelor’s thesis was to find out how the Canadian work culture differs from the Finnish work culture and how a Finnish person can apply for a work permit to Canada. Another goal for this bachelor’s thesis was to explain how a Finnish person can get to Canada to play ringette in the National Ringette League, what the process involves and what the practical requirements are. Differences between the Canadian and the Finnish work cultures were analyzed based on book research and information about work permits and immigration regulations in Canada was collected from different authorities.

A Finnish person does not require a visa when entering Canada if the planned stay is six months at most. In order to legally work or study in Canada, a Finnish person needs a work or study permit. The application process to get one should be started at least six months prior to the departure. A Finnish player doesn’t need any special permit to play ringette in Canada. All new players must register for the National Ringette League draft in order to become a player in the National Ringette League.

Applying for a work permit for Canada is a fairly complicated process. It is nearly im-possible to get a permanent work permit unless the applicant already has a job offer from a Canadian employer and other connections in Canada. A temporary work permit is easier to obtain but the application must go through either CIMO or the Allianssi Youth Exhange. In the Canadian work culture people it is typical for people to be outspoken and ambitious. However, the sincerity and easy-going attitude of the Canadians make it easier for a Finnish person to settle into the Canadian environment