Lasten ja nuorten kuuleminen : Kokemuksia Kesämäen Lasten ja nuorten kuulemisen malli-projektista
Korhola, Minna (2009)
Korhola, Minna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2009

Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912157895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912157895
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin Kesämäen ja Kesämäenrinteen koulujen oppilaskunnan hallitukseen osallistuneiden lasten ja nuorten kokemuksia oppilaskuntatoiminnasta Lasten ja nuorten kuulemisen malli -projektissa keväällä 2009.
Kuulemiseen malli-projektiin kuului oppilaskunnan hallituksen muodostaminen, hallituksen kysely oppilaille ja kuulemistilaisuus eli V-päivä. Selvitystehtävät opinnäytetyössä ovat seuraavat: 1. Miten nuori kokee osallisuuden. 2. Miten osallisuutta voi vahvistaa nuoren mielestä. 3. Miten kuulemisen hanketta voi kehittää ja 4. Miten hankkeella voidaan tukea lasten ja nuorten osallisuutta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään osallisuutta, sosiaalipedagogista innostamista, yhteisön merkitystä ja lasta ja nuorta lähiympäristönsä vaikuttajana. Keskeisenä viitekehyksenä on sosiaalipedagogiikka ja tarkemmin sosiaalipedagoginen innostaminen.
Selvitys on laadullinen ja aineisto on hankittu osallistuvalla havainnoinnilla sekä teemahaastatteluilla keväällä 2009. Haastatteluihin osallistui 13 alakoulun ja 9 yläkoulun oppilaskunnan hallituksen jäsentä. Teemahaastattelut analysoitiin sisällönanalyysillä. Osallistuvan havainnoinnin kohteena oli oppilaskunnan hallituksen toiminta kuulemisen mallissa.
Selvitystulosten mukaan Kesämäen ja Kesämäenrinteen oppilaskunnan hallituksen jäsenet kokivat kuulemisen koulullaan mielekkääksi keinoksi vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja olla aktiivinen tärkeiksi kokemissaan asioissa. Lapset ja nuoret pitivät merkittävänä, että saivat sanoa oman mielipiteensä heitä koskeviin asioihin. Kuulemisen mallin kehitysideat liittyivät oppilaskunnan hallituksen toimintaan ja mallin kuulemistilaisuuteen.
Lasten ja nuorten kuulemisen mallin avulla on mahdollista parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä välinpitämättömyyttä, passiivisuutta ja syrjäytymistä. Kuuleminen kehittää oppilaan tietotaitoa, aktiivisuutta, toimintakykyä, sekä kykyä tiedostaa omia vaikutusmahdollisuuksia yhteisössä ja yhteiskunnassa.
Jatkoselvitysaiheita selvitykselle voisivat olla miten kuuleminen kehittyy seuraavina vuosina Lappeenrannassa, päiväkoti-ikäisten lasten kuuleminen päiväkodissa tai miten nykyiset hallitusten jäsenet kokevat omat mahdollisuutensa vaikuttaa vuoden tai kahden päästä.
Kuulemiseen malli-projektiin kuului oppilaskunnan hallituksen muodostaminen, hallituksen kysely oppilaille ja kuulemistilaisuus eli V-päivä. Selvitystehtävät opinnäytetyössä ovat seuraavat: 1. Miten nuori kokee osallisuuden. 2. Miten osallisuutta voi vahvistaa nuoren mielestä. 3. Miten kuulemisen hanketta voi kehittää ja 4. Miten hankkeella voidaan tukea lasten ja nuorten osallisuutta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään osallisuutta, sosiaalipedagogista innostamista, yhteisön merkitystä ja lasta ja nuorta lähiympäristönsä vaikuttajana. Keskeisenä viitekehyksenä on sosiaalipedagogiikka ja tarkemmin sosiaalipedagoginen innostaminen.
Selvitys on laadullinen ja aineisto on hankittu osallistuvalla havainnoinnilla sekä teemahaastatteluilla keväällä 2009. Haastatteluihin osallistui 13 alakoulun ja 9 yläkoulun oppilaskunnan hallituksen jäsentä. Teemahaastattelut analysoitiin sisällönanalyysillä. Osallistuvan havainnoinnin kohteena oli oppilaskunnan hallituksen toiminta kuulemisen mallissa.
Selvitystulosten mukaan Kesämäen ja Kesämäenrinteen oppilaskunnan hallituksen jäsenet kokivat kuulemisen koulullaan mielekkääksi keinoksi vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja olla aktiivinen tärkeiksi kokemissaan asioissa. Lapset ja nuoret pitivät merkittävänä, että saivat sanoa oman mielipiteensä heitä koskeviin asioihin. Kuulemisen mallin kehitysideat liittyivät oppilaskunnan hallituksen toimintaan ja mallin kuulemistilaisuuteen.
Lasten ja nuorten kuulemisen mallin avulla on mahdollista parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä välinpitämättömyyttä, passiivisuutta ja syrjäytymistä. Kuuleminen kehittää oppilaan tietotaitoa, aktiivisuutta, toimintakykyä, sekä kykyä tiedostaa omia vaikutusmahdollisuuksia yhteisössä ja yhteiskunnassa.
Jatkoselvitysaiheita selvitykselle voisivat olla miten kuuleminen kehittyy seuraavina vuosina Lappeenrannassa, päiväkoti-ikäisten lasten kuuleminen päiväkodissa tai miten nykyiset hallitusten jäsenet kokevat omat mahdollisuutensa vaikuttaa vuoden tai kahden päästä.