Lasten hoitotyön osaaminen päivystyspoliklinikalla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lasten hoitotyössä päivystyspoliklinikalla vaadittavaa osaamista kirjallisuuskatsauksen avulla. Tavoitteena oli tuottaa sairaanhoitajan osaamiskuvaukset lasten päivystyshoitotyöhön, ja käyttää kuvauksia henkilökunnan täydennyskoulutuksessa sekä perehdytyksessä.

Kirjallisuuskatsaus rakentui aineiston hausta ja valinnasta. Cinahl- sekä Theseus tietokannoista saatiin 83 kirjallisuusviitettä, joista 19 valikoitui aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin. Haun perusteella ilmeni, että lasten hoitotyötä päivystyspoliklinikalla on tutkittu varsin vähän. Tästä syystä osaamiskuvaukset perustuvat aineistoon, joka pääsääntöisesti käsitteli päivystyshoitotyötä yleisellä tasolla. Tekijät käyttivät lasten hoitotyön asiantuntijuuttaan analysoidessaan tietokannoista kerättyä aineistoa.

Keskeisiksi sairaanhoitajan osaamista kuvaaviksi alueiksi nousivat päätöksenteko-osaaminen, kliininen osaaminen, lääkehoito-osaaminen, tekninen osaaminen, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen, potilasturvallisuusosaaminen, ohjaus- ja opetusosaaminen ja eettinen osaaminen. Näistä tärkeimmiksi osa-alueiksi tekijät nostivat kliinisen osaamisen, lääkehoito- ja yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisen. Tulosten mukaan lasten hoitotyön osaamiskuvaukset päivystyspoliklinikalla ovat verrattavissa päivystyshoitotyön osaamiskuvauksiin. Haastetta lasten hoitotyöhön päivystyspoliklinikoilla lisäävät lasten hoitotyön erityisosaaminen, lasten iän ja kehitysasteen tunnistaminen sekä perheen huomioiminen, kohtaaminen sekä ohjaaminen. Saatuja tuloksia voidaan soveltaa paikallisesti lasten hoitotyön osaamisen tunnistamiseen ja sen kehittämiseen.

The purpose of this study was to describe the skills required for pediatric nursing in the emergency department. The study was conducted as a literature review. The aim of the study was to produce competence descriptions for pediatric emergency nursing and to use these descriptions as part of the emergency department’s employee orientation and training procedures.

The literature review consisted of searching for and selecting the materials used. A search in the CHINAL and Theseus databases produced 83 literature references, out which 19 were selected for theory-based content analyses. The search revealed that pediatric nursing in emergency departments had been studied relatively little. Because of this, the competence descriptions are chiefly based on materials addressing emergency nursing in general. The researchers used their own expertise in pediatric nursing when analyzing the collected materials.

The study raised decision making skills, clinical skills, pharmacological treatment skills, technical skills, co-operation and interaction skills, skills relating to patient safety, ethical knowledge, and skills in teaching and training as the pivotal components describing a nurse’s competences. Out of these the researches raised clinical skills, pharmacological treatment skills and co-operation and interaction skills as the most important competences. The results indicate that the competence descriptions of pediatric emergency nursing are similar to the competence descriptions of general emergency nursing. Pediatric nursing expertise, recognizing the age and developmental stage of a child as well as considering, encountering and guiding the whole family all add to the challenges of pediatric emergency nursing. The results of this study can be adapted to the recognition and development of pediatric nursing competences.