Fenix-projektin merkitys asiakkaiden työllistymisessä : Tutkimus Rauman Seudun Katulähetys ry:n työllistämisprojektin asiakkaista
Kariaro, Minna (2008)
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912117727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912117727
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia henkilöitä Fenix-projektissa on työllistetty, minkälainen on sukupuolten välinen ero projektin työllistetyillä ja mikä on heidän tilanteensa välittömästi, kolme kuukautta ja kuusi kuukautta työllistämistoimenpiteen jälkeen. Tavoitteena on saadun tutkimustiedon avulla kehittää Rauman Seudun Katulähetys ry:n työllistämistoimintaa, siten että toiminta saadaan pysyväisluontaiseksi.
Tutkimusmenetelmänä oli sisällönanalyysi, jolloin tutkimus oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto koostui Fenix-projektiin työllistyneiden henkilöiden työhallinnon tiedoista. Aineistossa olivat mukana ne 45 henkilöä, jotka ovat olleet projektissa työharjoittelu/elämävalmennuksessa, työkokeilussa, palkkatuessa tai oppisopimuksessa. Aineisto analysoitiin anonyymisti. Lupa saatiin Työ- ja Elinkeinoministeriöstä ja Rauman työvoimatoimistosta.
Naisten joukossa oli enemmän lukion ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita kuin miesten. Mutta naisista 54,2 % oli vailla ammatillista tutkintoa, kun vastaava luku miehistä oli 33 %. Yli 41-vuotiailla oli useimmiten pitkä työhistoria, yli 11 vuotta. Miehistä kolmella, naisista yhdellä, oli vähän tai ei lainkaan työhistoriaa. Naisista joko työssä tai toimenpiteessä 6 kk:den sisällä, ennen Fenix- projektia oli 63 % ja miehistä 57 %. Työttömänä naisista oli 29 % ja miehistä 33 %.
Kun tarkastellaan toimenpiteitä heti Fenix-projektin jälkeen, naisista ei työllistynyt yhtään, miehistä työllistyi 19 %. Kolmen ja kuuden kuukauden seurannassa työllistyminen nousi kolmen kuukauden jälkeen sekä naisten että miesten kohdalla ja kuuden kuukauden kuluttua naisista 13 % ja miehistä 24 % oli työssä. Työttömänä kuuden kuukauden jälkeen oli 50 % naisista ja 52 % miehistä.
Seurannassa esille nousi työvoiman ulkopuolella olevien joukko. Naisilla luku oli 25 % eli 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin ennen projektiin tuloa. Miesten kohdalla oli havaittavissa samanlaista nousua mutta ei läheskään niin suuressa määrin kuin naisilla.
Tutkimusmenetelmänä oli sisällönanalyysi, jolloin tutkimus oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto koostui Fenix-projektiin työllistyneiden henkilöiden työhallinnon tiedoista. Aineistossa olivat mukana ne 45 henkilöä, jotka ovat olleet projektissa työharjoittelu/elämävalmennuksessa, työkokeilussa, palkkatuessa tai oppisopimuksessa. Aineisto analysoitiin anonyymisti. Lupa saatiin Työ- ja Elinkeinoministeriöstä ja Rauman työvoimatoimistosta.
Naisten joukossa oli enemmän lukion ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita kuin miesten. Mutta naisista 54,2 % oli vailla ammatillista tutkintoa, kun vastaava luku miehistä oli 33 %. Yli 41-vuotiailla oli useimmiten pitkä työhistoria, yli 11 vuotta. Miehistä kolmella, naisista yhdellä, oli vähän tai ei lainkaan työhistoriaa. Naisista joko työssä tai toimenpiteessä 6 kk:den sisällä, ennen Fenix- projektia oli 63 % ja miehistä 57 %. Työttömänä naisista oli 29 % ja miehistä 33 %.
Kun tarkastellaan toimenpiteitä heti Fenix-projektin jälkeen, naisista ei työllistynyt yhtään, miehistä työllistyi 19 %. Kolmen ja kuuden kuukauden seurannassa työllistyminen nousi kolmen kuukauden jälkeen sekä naisten että miesten kohdalla ja kuuden kuukauden kuluttua naisista 13 % ja miehistä 24 % oli työssä. Työttömänä kuuden kuukauden jälkeen oli 50 % naisista ja 52 % miehistä.
Seurannassa esille nousi työvoiman ulkopuolella olevien joukko. Naisilla luku oli 25 % eli 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin ennen projektiin tuloa. Miesten kohdalla oli havaittavissa samanlaista nousua mutta ei läheskään niin suuressa määrin kuin naisilla.