Evijärven Kniivilänlahden puhdistus- ja rahoitusvaihtoehdot
Hernesniemi, Elina (2013)
Hernesniemi, Elina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060112335
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060112335
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitetään Evijärven Kniivilänlahdelle soveltuvat kunnostustoimenpiteet. Apuna käytetään sekä Kniivilänlahden, että muiden järvien aikaisemmista kunnostuksista tehtyjä raportteja sekä omaa arviota lahden nykyisestä kunnosta. Raportteja Kniivilänlahdesta löytyi useita aina 1970-luvulta lähtien. Oma arvio perustuu Kniivilänlahdesta otettujen vesinäytteiden analysoimiseen sekä näköhavaintoihin. Lisäksi selvitetään, mitä voidaan tehdä lahden ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Lopuksi luetellaan lahden kunnostuksen rahoitusmahdollisuudet sekä muut kunnostushankkeen toimenpiteet.
Opinnäytetyössä selvisi, että lahden kunnostuksen tärkein tavoite on sen virkistyskäytön parantaminen sekä järvimaiseman avartaminen. Lahden suurin ongelma on mataluus, umpeenkasvu ja hyvin vesipitoisen lietteen täyttämä pohja sekä metsäojitusten aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus. Oman analyysin perusteella lahti on erittäin rehevä ja erittäin humuspitoinen sekä talvisin lähes hapeton. Näiden tietojen perusteella parhaiten soveltuvaksi kunnostusmenetelmäksi valittiin imuruoppaus ja vesikasvien niitto. Lietteen läjittämisen sijaan päätettiin sijoittaa liete geotuubeihin. Metsäojitusten aiheuttaman ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi päätettiin käyttää geotuubien suodatinkangasta. Rahoitusta kunnostushankkeelle päätettin hakea paikalliselta Aisapari-yhdistykseltä.
Opinnäytetyössä selvisi, että lahden kunnostuksen tärkein tavoite on sen virkistyskäytön parantaminen sekä järvimaiseman avartaminen. Lahden suurin ongelma on mataluus, umpeenkasvu ja hyvin vesipitoisen lietteen täyttämä pohja sekä metsäojitusten aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus. Oman analyysin perusteella lahti on erittäin rehevä ja erittäin humuspitoinen sekä talvisin lähes hapeton. Näiden tietojen perusteella parhaiten soveltuvaksi kunnostusmenetelmäksi valittiin imuruoppaus ja vesikasvien niitto. Lietteen läjittämisen sijaan päätettiin sijoittaa liete geotuubeihin. Metsäojitusten aiheuttaman ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi päätettiin käyttää geotuubien suodatinkangasta. Rahoitusta kunnostushankkeelle päätettin hakea paikalliselta Aisapari-yhdistykseltä.