Liete-tuhkalannoituksen vaikutus pintakasvillisuuteen

Abstract

Työn tavoitteena oli tutkia pintakasvillisuutta kolmelta vuosina 2001-2002 perustetulta tuhkalannoituskokeelta, jotka sijaitsevat Ähtärissä Tuomarniemen metsäoppilaitoksen opetusmetsässä. Koska aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole pintakasvillisuutta otettu huomioon, oli tämän työn tarkoituksena tutkia ja vertailla eri lannoitusten vaikutuksia pintakasvillisuuteen. Jokaisella kokeella oli 12 koealaa, joissa lannoitusvaihtoehtoja oli kolme, neljäntenä lannoittamaton vertailukohde. Kokeilla olevilta koealoilta valittiin viisi yhden neliönmetrin näyteruutua, joista kenttäkerroksen heinät ja ruohot sekä pohjakerroksen sammalet ja jäkälät tunnistettiin lajilleen, sekä arvioitiin lajien, karikkeen sekä mahdollisten kivien ja kantojen peittävyydet. Turvemaan sekä käenkaali-mustikkatyypin kokeella voitiin tilastollisesti osoittaa lannoituksen vaikutuksia kasvillisuuteen ja karikkeen määrään. Kivennäismaan mustikkatyypillä ei tilastollisia eroja voitu osoittaa. Tuloksista voitiin päätellä osan kasveista hyötyneen lannoituksista ja osan vähentyneen lannoituksen vaikutuk-sesta.

The aim of the work was to examine ground vegetation from 3 ash fertilization experiment sites established in 2001-2002 which are located in the teaching forest of the forest educational institution in Ähtäri Tuomarniemi. Because in earlier studies ground vegetation has not been investigated, the purpose of this study was to examine the effects of fertilization on the forest ground vegetation. In each of the 3 experiments there were 12 experiment areas which included three fertilization alternatives and a fourth unfertilized control area. From each of the 12 experiment areas 5 sample plot were analyzed. The area of each sample plot was one square meter. On every sample plot the hays, grasses, mosses and lichens were identified. The coverage on the plant species, forest litter, stones and stumps were estimated The effects of the fertilization on vegetation and the amount of forest litter were statistically significant in the peat-land forest with Scots pine stand, and in the Oxalis-Myrtillus forest site type in Norway spruce stand. No statistical differences were found in the Myrtillus forest type in Norway spruce stand. The results showed that the fertilization increased part of the plants while the fertilization had negative impacts on some vegetation.