Ruokatarjonta ja vastuullisuus rockfestivaaleilla: Roskilden ja suomalaisten rockfestivaalien vertailua
Einola, Sami; Vepsäläinen, Jukka (2013)
Einola, Sami
Vepsäläinen, Jukka
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911692
Tiivistelmä
Ruokatarjonta Suomen rockfestivaaleilla on usein huonolaatuista. Asiakasta ei kunnioiteta, vaan tarjotaan ruokatuotteita joissa tingitään raaka-aineiden laadusta rahallisen voiton saavuttamiseksi. Tanskassa järjestettävillä Roskilde-festivaaleilla ruokatuote ja muu toiminta eroaa monella tavalla Suomen rockfestivaaleista.
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia ja selvittää Roskilde-festivaalien hyviä toimintatapoja järjestelyiden, ruokatuotteen ja vastuullisuuden suhteen. Tutkimuksen tuloksia verrattiin Suomen rockfestivaalien toimintatapoihin ja Roskilden tutkimustulokset luovutettiin heidän käyttöönsä, jotta he voisivat kehittää toimintaansa.
Tanskasta tutkimukseen osallistui Roskilde-festivaalien organisaation ruokatoiminnasta vastaavia henkilöitä ja ruokakojujen omistajia. Suomesta tutkimukseen osallistui Ilosaarirockin ja Alppipuiston kansanjuhlan järjestäjiä, sekä Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluja, osallistuvaa havainnointia, sekä benchmarkingia.
Haastattelut Roskildessa toteutettiin heinäkuussa 2012. Sähköpostikyselyt Roskildeen, Ilosaarirockin ja Alppipuiston kansanjuhlan järjestäjien kanssa, sekä puhelinhaastattelut Eviran edustajan kanssa toteutettiin talvella 2013.
Tutkimustuloksista selvisi, että ruoan ulkomyyntiin liittyvässä lainsäädännössä, ei Eu-roopan sisällä ole suuria eroja. Suurin ero Roskilde-festivaalien ja Suomen rockfestivaalien välillä on järjestelyjen toimivuus, tietoisuus ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista sekä tietoisuus laadukkaasta ruoasta. Roskildessa vastuullisuusajattelu näkyy kaikissa toiminnoissa. Suomessa ajattelu on jo näkyvissä, mutta se ei ole pysyvä käytäntö, eikä se ohjaa festivaalien toimintaa. Roskildessa osa ruokatuottajista ei esimerkiksi tavoittele toiminnallaan lainkaan voittoa ja suurin osa raaka-aineista on luomua, sekä lähellä tuotettua. Myös kaikki festivaaleilta ylijäänyt ruoka lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia ja selvittää Roskilde-festivaalien hyviä toimintatapoja järjestelyiden, ruokatuotteen ja vastuullisuuden suhteen. Tutkimuksen tuloksia verrattiin Suomen rockfestivaalien toimintatapoihin ja Roskilden tutkimustulokset luovutettiin heidän käyttöönsä, jotta he voisivat kehittää toimintaansa.
Tanskasta tutkimukseen osallistui Roskilde-festivaalien organisaation ruokatoiminnasta vastaavia henkilöitä ja ruokakojujen omistajia. Suomesta tutkimukseen osallistui Ilosaarirockin ja Alppipuiston kansanjuhlan järjestäjiä, sekä Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluja, osallistuvaa havainnointia, sekä benchmarkingia.
Haastattelut Roskildessa toteutettiin heinäkuussa 2012. Sähköpostikyselyt Roskildeen, Ilosaarirockin ja Alppipuiston kansanjuhlan järjestäjien kanssa, sekä puhelinhaastattelut Eviran edustajan kanssa toteutettiin talvella 2013.
Tutkimustuloksista selvisi, että ruoan ulkomyyntiin liittyvässä lainsäädännössä, ei Eu-roopan sisällä ole suuria eroja. Suurin ero Roskilde-festivaalien ja Suomen rockfestivaalien välillä on järjestelyjen toimivuus, tietoisuus ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista sekä tietoisuus laadukkaasta ruoasta. Roskildessa vastuullisuusajattelu näkyy kaikissa toiminnoissa. Suomessa ajattelu on jo näkyvissä, mutta se ei ole pysyvä käytäntö, eikä se ohjaa festivaalien toimintaa. Roskildessa osa ruokatuottajista ei esimerkiksi tavoittele toiminnallaan lainkaan voittoa ja suurin osa raaka-aineista on luomua, sekä lähellä tuotettua. Myös kaikki festivaaleilta ylijäänyt ruoka lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.