Ilmanvaihtokanavien kitkapainehäviöt
Hämäläinen, Ville (2013)
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052410574
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052410574
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia ilmanvaihtokanavien kitkapainehäviöiden muodostumista. Tehtävänä oli mitata Fläkt Woods Oy:n Suomessa valmistamia erikokoisia pyöreitä ilmanvaihtokanavia, ja saada niistä aikaan ajantasaiset painehäviökäyrästöt tapauksessa, että kanavissa on käytetty jatkoliittimiä kolmen metrin välein. Olemassa olevat painehäviökäyrästöt on laadittu ilman jatkoliittimiä, joita käytännössä kuitenkin tarvitaan asennuksissa, joten siksi kyseinen työ oli ajankohtainen. Kanavien painehäviömittaukset suoritettiin mittaamalla staattinen paine neljän pisteen keskiarvona kanavan kehältä neljästä kohdasta kanavaa kolmen metrin välein.
Mittauksissa käytettiin kuuden kymmenen sekunnin keskiarvon keskiarvoa. Virtaussuunnassa viimeisen kolmen metrin matkalla saatuja keskiarvoja käytettiin laskennassa, jossa selvitettiin kanavien painehäviö metriä kohden, sekä laadittiin painehäviökäyrästöt.
Mittausten tarkastelussa huomattiin sileiden kanavien painehäviöiden olevan sitä suurempia mitä pienempi putkikoko on kyseessä, verrattuna nykyiseen painehäviökäyrästöön. Suuremmilla profiloiduilla kanavakoilla painehäviöt olivat hieman pienempiä kuin nykyisestä käyrästöstä voidaan todeta.
Mittauksissa käytettiin kuuden kymmenen sekunnin keskiarvon keskiarvoa. Virtaussuunnassa viimeisen kolmen metrin matkalla saatuja keskiarvoja käytettiin laskennassa, jossa selvitettiin kanavien painehäviö metriä kohden, sekä laadittiin painehäviökäyrästöt.
Mittausten tarkastelussa huomattiin sileiden kanavien painehäviöiden olevan sitä suurempia mitä pienempi putkikoko on kyseessä, verrattuna nykyiseen painehäviökäyrästöön. Suuremmilla profiloiduilla kanavakoilla painehäviöt olivat hieman pienempiä kuin nykyisestä käyrästöstä voidaan todeta.