Hoivayrittäjien verkostoituminen

Abstract

Opinnäytetyö liittyy naisyrittäjyyteen ja tarkoituksena oli selvittää Hämeenlinnan seudulla olevien hoivayrittäjien verkostoitumista ja siitä saatavaa hyötyä. Hoivayrittäjyys on ajankohtainen ja kasvava ala. Opinnäytetyössä tarkasteltiin verkostoitumisen kehitystä aikaisempina vuosina ja sen nykytilannetta.

Teoriaosuudessa on selvitetty lähdekirjallisuuden perusteella verkostoitumisessa tärkeitä alueita kuten sosiaalinen pääoma, luottamus, kommunikaatio ja tiedonkulku sekä oppiminen ja osaaminen. Opinnäytetyössä on selvitetty myös eri verkostorakenteita, verkostonkutojan ja -veturin merkitystä sekä sitä, mitä hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan. Työssä tarkasteltiin myös hoivayrittäjien yhteistyötä kuntien kanssa sekä tilastoja ja aikaisempia tutkimuksia hoivayrittäjyydestä.

Hoivayrittäjille tehtiin kyselytutkimus Webropol-sähköpostikyselynä. Teemahaastatteluita tehtiin kolme, joihin haastateltavaksi pyydettiin yhtä yhdistyksen, yhtä yrittäjien ja yhtä kaupungin edustajaa. Tällä tavoin pyrittiin kartoittamaan tutkimuskenttää mahdollisimman laaja-alaisesti. Tutkimusaineisto analysoitiin aihealueittain kysymysrungon pohjalta.

Tutkimuksessa saatiin selville, että ne, jotka ovat verkostoituneet kauimmin, kokevat saavansa paljon hyötyä verkostoitumisesta. Hoivayrittäjien verkostoituminen on kuitenkin vasta aluillaan ja yhteiset tilaisuudet luovat niihin osallistuville uusia kontakteja ja vanhojen kontaktien vahvistumista. Yhteistyö ja oma aktiivisuus lisäävät verkostoitumista.

This thesis is connected with women’s entrepreneurship and its aim was to define care entrepreneurs’ networking and the benefits involved in it in the Hämeenlinna area. Care entrepreneurship is a topical and growing industry. The purpose of this thesis was to survey the development of networking over the previous years as well as its present status.

The theoretical part of the thesis charts on the basis of the relevant literature important areas of networking, such as social capital, confidence, communication, the flow of information as well as learning and competence. In addition, the thesis deals with different structures of networking, the significance of the network weaver and the network engine, and also what is meant by care entrepreneurship. Further, the thesis deals with care entrepreneurs’ cooperation with municipalities as well as statistics and previous studies of care entrepreneurship.

The thematic interviews were conducted using a digital Webrobol questionnaire. There were three interviews; one with the representative of the association, the other one with the representative of the entrepreneurs and the third one with the municipal representative. This enabled to chart the field of research as widely as possible. The research material was analyzed on the basis of the topical frame of inquiry.

The findings of the research show that those who have the longest experience of networking gain a lot by networking. Care entrepreneurs’ networking is only in its early stages, and the entrepreneurs’ joint events create new contacts and reinforce old ones for those who participate in them. These collaboration schemes and the entrepreneurs’ own activity will increase networking.