Vaihto-opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuudet Salossa : hyödyt ja haasteet
Könnömäki, Tanja (2013)
Könnömäki, Tanja
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513097
Tiivistelmä
Vaihto-opiskelijoita saapuu Suomeen vuosittain tuhansia ja jotkut heistä haluavat suorittaa myös työharjoittelun Suomessa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää salolaisten yritysten halukkuutta ottaa kansainvälinen työharjoittelija. Työ esittelee millaisia työharjoittelumahdollisuuksia vaihto-opiskelijoille Salosta löytyy ja pohtii mitä kansainvälisen työharjoittelijan ottaminen yritykseen tarkoittaa ja millaisia hyötyjä, haasteita ja mahdollisia esteitä se tuo mukanaan. Salon tämän hetkinen huono työllisyystilanne tuo ilmiöön omat haasteensa.
Menetelmänä oli kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen yhdistelmä. Tutkimusongelmien selvittämiseen käytettiin kyselytutkimusta. Kysely lähetettiin 50 yritykselle ja siihen vastasi 15 yritystä. Lisäksi kyselyn avulla pyrittiin löytämään uusia yrityskontakteja Turun ammattikorkeakoululle.
Tulosten mukaan suurin osa vastanneista oli teollisuuden alan yrityksiä ja työllisti 11–100 henkilöä. Kahta vastaajaa lukuun ottamatta he olivat joko toimitusjohtajia tai muita johtoasemassa olevia. Kuudella yrityksellä oli kansainvälistä toimintaa ja yksi suunnittelee sitä tulevaisuudessa. Suomen, ruotsin ja englannin lisäksi joidenkin yritysten työkielinä olivat viro, venäjä ja saksa.
Kuudessa yrityksessä on tai on ollut ulkomaisia työntekijöitä tai työharjoittelijoita. Kolmessa yrityksessä he ovat olleet liiketalouden opiskelijan opintoihin sopivissa tehtävissä. Kaikkien yritysten mielestä ulkomaisen opiskelijan harjoittelu oli sujunut pääosin hyvin. Vain kolme yritystä ilmoitti heillä olevan sekä resursseja että kiinnostusta ottaa vaihto-opiskelija työharjoitteluun. Suurin este oli kielitaidon puute, mutta suurimmaksi hyödyksi valittiin myös kielitaidon karttuminen.
Menetelmänä oli kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen yhdistelmä. Tutkimusongelmien selvittämiseen käytettiin kyselytutkimusta. Kysely lähetettiin 50 yritykselle ja siihen vastasi 15 yritystä. Lisäksi kyselyn avulla pyrittiin löytämään uusia yrityskontakteja Turun ammattikorkeakoululle.
Tulosten mukaan suurin osa vastanneista oli teollisuuden alan yrityksiä ja työllisti 11–100 henkilöä. Kahta vastaajaa lukuun ottamatta he olivat joko toimitusjohtajia tai muita johtoasemassa olevia. Kuudella yrityksellä oli kansainvälistä toimintaa ja yksi suunnittelee sitä tulevaisuudessa. Suomen, ruotsin ja englannin lisäksi joidenkin yritysten työkielinä olivat viro, venäjä ja saksa.
Kuudessa yrityksessä on tai on ollut ulkomaisia työntekijöitä tai työharjoittelijoita. Kolmessa yrityksessä he ovat olleet liiketalouden opiskelijan opintoihin sopivissa tehtävissä. Kaikkien yritysten mielestä ulkomaisen opiskelijan harjoittelu oli sujunut pääosin hyvin. Vain kolme yritystä ilmoitti heillä olevan sekä resursseja että kiinnostusta ottaa vaihto-opiskelija työharjoitteluun. Suurin este oli kielitaidon puute, mutta suurimmaksi hyödyksi valittiin myös kielitaidon karttuminen.