Puvustuksen suunnittelu näytelmään Tukkijoella

Abstract

Opinnäytetyöni aiheena oli puvustuksen suunnittelu Tirvan Nuorisoseuran ja Kuusankosken teatterin yhteistyönä valmistamaan näytelmään Tukkijoella. Näytelmää esitettiin elokuussa 2009 uudella Tirvan ulkonäyttämöllä. Työni tavoitteena oli järjestelmällinen suunnitteluprosessi lopputuloksenaan esityskuvat, jotka välittäisivät näytelmän tunnelmaa, valitun värimaailman ja pukujen yksityiskohtia. Suunnittelutyö oli hyvin laaja reilusta 30 mukanaolevasta näyttelijästä ja noin 20 kuorolaisesta johtuen, joten rajasin kirjallisen opinnäytetyöni käsittelemään vain tärkeimpiä roolihahmoja ja tein näiden kautta suunnitteluprosessia näkyväksi.

Valitsin suunnittelun jäsentäjäksi J. Michael Gilletten (2000) teatterin suunnittelu- ja ongelmanratkaisumallin. Malli koostuu seitsemästä askeleesta (sitoutuminen, analyysi, tutkimus, haudonta, valinta, toteutus, arviointi), jotka vievät suunnittelua paluukierroksia sisältäen eteenpäin. Analyysivaiheeseen sisältyvää käsikirjoituksen analysointia syvensin Rosemary Inghamin ja Liz Coveyn (1992) listaamiin kysymyk-siin vastaamalla. Toteutunutta suunnitteluprosessia arvioidessani tein Gilletten mallista oman sovelluksen.

Suunnittelun visuaaliseksi pohjaksi etsin kuvamateriaalia 1900-luvun alun maalaisihmisistä ja tukkilais-elämästä. Käytin puvustuksen ideointiin myös suomalaisten taiteilijoiden maalauksia kyseiseltä ajanjaksolta. Osa maalauksista muuttui myös pukusuunnitelmien värikartoiksi. Esityskuvien toteutus alkoi, kun olin löytänyt sopivan tekniikan ja materiaalin pukuluonnoksille. Toteutunutta puvustusta olen vertaillut suunnitelmiin roolihahmoista otettujen valokuvien avulla. Lopputulos on mielestäni onnistunut.

Olin näytelmäryhmässä tiiviisti mukana niin puvustajana kuin näyttelijänäkin, joten kuvasin opinnäyt-teessäni hieman myös etenevää näytelmäprojektia. Yhteistyö ohjaajien ja näyttelijöiden kanssa sujui lähes ongelmitta. Olin tyytyväinen puvustuksen suunnitteluun ja valmiiseen pukujen kokonaisuuteen. Saamani palaute oli positiivista. Ensimmäinen vastuullani ollut puvustus ei ollut helppo, mutta sitäkin opettavaisempi.

The thesis project was to design costumes for a play called ’Tukkijoella’ which was co-produced by Tirva Youth Association and Kuusankoski theatre. The play was performed on the new Tirva open-air stage in August 2009. My goal was a systematic design process that leads to the final renderings which describe the atmosphere of the play, the chosen colour scheme and the details of the costumes. Owing to 30 actors and 20 choir singers, the design process was a large one. Therefore the thesis was confined to dealing with only the most important characters of the play and through them I opened the design process.

I viewed the design process through J. Michael Gillette’s (2000) theatre design and problem-solving model. The model consists of seven steps (commitment, analysis, research, incubation, selection, implementation, evaluation) that will take designing forward, including the returning cycles. In the analysis phase I deepened the script analysis by answering a list of questions made by Rosemary Ingham and Liz Covey (1992). When assessing the actual design process I made my own application of Gillette’s model.

For the basis of the visual design I searched for footage from the early 20th century country folk and lumberjack culture. I also took ideas from Finnish artists’ paintings of the period. Some of the paintings changed into colour maps for the costume renderings. The implementation of the renderings was started after I had found a suitable technique and the material for costume design. I compared the designs with photographs of the actual costumes. I think the outcome was successful.

In the drama group, I was associated with both costume design and acting so in the thesis I also described the ongoing play project. There were almost no problems when co-operating with the directors and the actors. I was pleased with both the final designs and the entire set of costumes. The feedback I received was positive. The first costumes I was responsible for were not easy, but all the more educational.