Autonominen työvuorosuunnittelu Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä

Abstract

Tulevaisuuden työelämä on suuressa muutoksessa. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla haasteita työelämälle tuovat työvoiman tarjonnan supistuminen, palveluntarpeen kasvu sekä työkulttuurin muutokset sukupolvien välillä. Suomalainen työelämä on tilanteessa, jossa henkilöstön saatavuus ja pysyvyys ovat ensisijaisessa asemassa, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan tuotettua väestön tarpeita vastaavalla tasolla. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisella voidaan lisätä sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta. Henkilöstön hyvinvoinnin huomioiminen on esillä niin valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma KASTE:ssa vuosille 2012–2015 kuin paikallisemmin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategiassakin. Tässä opinnäytetyössä henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista tarkastellaan autonomisen työvuorosuunnittelun näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata autonomista työvuorosuunnittelua hoitotyön lähiesimiesten (osastonhoitajat) arvioimana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon yksiköissä. Opinnäytetyön tavoitteena on arvioida autonomisen työvuorosuunnittelun tunnettavuutta, hyödynnettävyyttä sekä kehittämistarpeita Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Hoitotyön esimiesten arviot autonomisesta työvuorosuunnittelusta ja sen vaikutuksesta työyhteisön ja yksittäisen työntekijän hyvinvointiin ovat pääosin positiivisia. Autonomisen työvuorosuunnittelun käyttö ei ole kuitenkaan kovin yleistä. Autonomisen työvuorosuunnittelun tunnettavuutta lisäämällä sen käytänteet, vaikutukset ja haasteet tulisivat paremmin tietoisuuteen ja tietoisuuden lisääntyessä autonomisen työvuorosuunnittelun hyödynnettävyys lisääntyisi. Autonomisen työvuorosuunnittelun kehittämistarpeet Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä liittyvät asian informoimiseen, kouluttamiseen sekä työvuorosuunnitteluun kuuluvien sähköisten ohjelmien kehittämiseen.

Working life will undergo major changes in the future. The social and healthcare sectors are already facing challenges presented by the decreasing workforce, increasing demand for services and different working cultures between the generations. Finnish working life is facing a situation where the availability and retention of work force are the top priorities for keeping up with the social and health service demands. Work in the social and welfare sectors can be made more attractive by increasing awareness of staff wellbeing. Staff wellbeing is a part of the national development program of the social and health sector (KASTE) for the years 2012 to 2015 as well as in Central Finland’s Health Care District’s Nursing Strategy. This thesis investigated employees’ wellbeing from the perspective of autonomous shift scheduling. The intention of the thesis was to describe autonomous shift scheduling as evaluated by charge nurses in the specialized nursing units of Central Finland’s Health Care District. The objective of the thesis was to examine the general awareness of autonomous shift scheduling as well as its usability and the related development needs. According to the charge nurses, the use of autonomous shift scheduling in roster planning is mainly positive from the staff’s wellbeing point of view. However, this system has been seldom used. By increasing the awareness of autonomous shift scheduling its usability and benefits as well as the challenges that come with such a system would become more evident. Moreover, as awareness of the system grows within the workforce, its usefulness would also increase. The main development needs in autonomous shift scheduling in Central Finland’s nursing district were related to the flow of information, training and the development of the software used in the shift scheduling system.