Laserkeilausaineisto maanmittauslaitoksen maasto- ja rajatiedon tuotannossa
Försti, Iiro (2013)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Försti, Iiro
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911583
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin laserkeilausaineiston hyödyntämistä maanmittauslaitoksen maasto- ja rajatiedon tuotannossa. Tämä opinnäytetyö antaa myös yleiskuvaa ilmalaserkeilauksesta ja maanmittauslaitoksen tavasta tuottaa uutta valtakunnallista korkeusmallia (KM-2), joka suoritetaan ilmalaserkeilauksella.
Laserkeilausaineiston pistepilvistä saadaan paljon muutakin tietoa, kuin pelkkä maanpinta korkeusmallia varten. Pistepilvestä voidaan erottaa esimerkiksi rakennuksien katot kasvillisuuden seasta. Tarkemman mittauslaitteiston käyttö ja saatavuus esimerkiksi määräaikaisen ajantasaistuksen maastokäynneillä on monesti aikataulusyistä vähäistä. Tästä johtuen muuttuvat tai puuttuvat kohteet, esimerkiksi rakennukset havaitaan ja lisätään maastotietokantaan huonommilla sijaintitarkkuuksilla. Tätä ongelmaa varten kerä-sin työharjoitteluni ohella maastotietokannan kohteita, joita voidaan havaita laserkeilausaineistosta. Suoritin myös mittauksen, jonka tarkoituksena oli havainnollistaa millaisella tarkkuudella esimerkiksi epäsymmetrisiä kohteita voidaan päivittää maastotietokantaan kasvillisuuden alta. Havainnoissani olen todennut että suhteellisen pieniäkin maastokohteita voidaan erottaa pistepilvestä ja päivittää maastotietokantaan, mutta se poikkeuksellisesti edelleen tarvitsee fyysistä paikalla käyntiä kohteessa, jotta varmistutaan kohdeluokasta ja sijainnista. Tein myös muutaman kokeellisen päivityksen, joilla havainnollistan kuinka pisteaineistoa voidaan hyödyntää nykyisillä ohjelmilla määräaikaisessa ajantasaistuksessa.
Lopputuloksena laserkeilausaineistoa voidaan käyttää hyödyksi puuttuvien tai muuttuneiden maastotietokannan kohteiden, kuten rakennuksien ja ojien päivittämisessä, jos ei ole saatavissa kunnollista mitta-uslaitteistoa tai ulkopuolisen toimittamaa aineistoa. Maastotarkastuksen yhteydessä voidaan laserkei-lausaineistoa käyttää tarkemman sijaintitarkkuuden saamiseksi niille kohteille, jotka ovat havaittavissa laseraineistosta. Pistepilven ja korkeusmallin avulla voidaan digitoida nykyisessä Espa-ohjelmistoympäristössä esimerkiksi rakennuksien ja ojien vektorit maastotietokantaan, mutta kehitystyötä tulee vielä tehdä niin ohjelmistolle, kuin myös työskentelytavoille. Samalla kun laserkeilauksen tekninen kehitys menee eteenpäin, tulee myös pohtia laajempaa automatisointia pisteiden luokitteluun sekä pohtia mahdollisia uusia ohjelmistoja, joita voidaan räätälöidä maastotietokannan ylläpidon ja maanmittauslaitoksen tuotannon tarpeisiin.
Laserkeilausaineiston pistepilvistä saadaan paljon muutakin tietoa, kuin pelkkä maanpinta korkeusmallia varten. Pistepilvestä voidaan erottaa esimerkiksi rakennuksien katot kasvillisuuden seasta. Tarkemman mittauslaitteiston käyttö ja saatavuus esimerkiksi määräaikaisen ajantasaistuksen maastokäynneillä on monesti aikataulusyistä vähäistä. Tästä johtuen muuttuvat tai puuttuvat kohteet, esimerkiksi rakennukset havaitaan ja lisätään maastotietokantaan huonommilla sijaintitarkkuuksilla. Tätä ongelmaa varten kerä-sin työharjoitteluni ohella maastotietokannan kohteita, joita voidaan havaita laserkeilausaineistosta. Suoritin myös mittauksen, jonka tarkoituksena oli havainnollistaa millaisella tarkkuudella esimerkiksi epäsymmetrisiä kohteita voidaan päivittää maastotietokantaan kasvillisuuden alta. Havainnoissani olen todennut että suhteellisen pieniäkin maastokohteita voidaan erottaa pistepilvestä ja päivittää maastotietokantaan, mutta se poikkeuksellisesti edelleen tarvitsee fyysistä paikalla käyntiä kohteessa, jotta varmistutaan kohdeluokasta ja sijainnista. Tein myös muutaman kokeellisen päivityksen, joilla havainnollistan kuinka pisteaineistoa voidaan hyödyntää nykyisillä ohjelmilla määräaikaisessa ajantasaistuksessa.
Lopputuloksena laserkeilausaineistoa voidaan käyttää hyödyksi puuttuvien tai muuttuneiden maastotietokannan kohteiden, kuten rakennuksien ja ojien päivittämisessä, jos ei ole saatavissa kunnollista mitta-uslaitteistoa tai ulkopuolisen toimittamaa aineistoa. Maastotarkastuksen yhteydessä voidaan laserkei-lausaineistoa käyttää tarkemman sijaintitarkkuuden saamiseksi niille kohteille, jotka ovat havaittavissa laseraineistosta. Pistepilven ja korkeusmallin avulla voidaan digitoida nykyisessä Espa-ohjelmistoympäristössä esimerkiksi rakennuksien ja ojien vektorit maastotietokantaan, mutta kehitystyötä tulee vielä tehdä niin ohjelmistolle, kuin myös työskentelytavoille. Samalla kun laserkeilauksen tekninen kehitys menee eteenpäin, tulee myös pohtia laajempaa automatisointia pisteiden luokitteluun sekä pohtia mahdollisia uusia ohjelmistoja, joita voidaan räätälöidä maastotietokannan ylläpidon ja maanmittauslaitoksen tuotannon tarpeisiin.