Työyhteisölähtöisen työhyvinvointisuunnitelman laatiminen laadunparannusprosessia hyödyntäen
Hietaniemi, Miia; Leikas, Anna-Liisa (2009)
Hietaniemi, Miia
Leikas, Anna-Liisa
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912036988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912036988
Tiivistelmä
Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n jäsensairaaloissa aloitettiin vuonna 2008 Health
Promotion Hospitals-verkoston terveyttä edistävien standardien käyttöönotto. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä valittiin testattavaksi standardi 4: Terveellisen työympäristön edistäminen.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena, jossa testattiin standardi 4:n toteutumista
vastuuyksikkötasolla. Tavoitteena oli työympäristön terveellisyyden ja henkilökunnan
työhyvinvoinnin kehittäminen yhteistyöosastolla.
Kehittämishankkeessa sovellettiin työhyvinvoinnin kehittämiseen PDCA-syklin mukaista
laadunparannusprosessia. Työhyvinvointia ja terveellistä työympäristöä edistettiin osallistamalla
yhteistyöosaston työntekijät. Toimenpideohjelman ja työhyvinvointisuunnitelman laatimisessa
sovellettiin Työhyvinvoinnin portaat-mallia. PDCA-syklin suunnitteluvaiheen tiedonkeruussa
hyödynnettiin työterveyshoitajan haastatteluiden yhteenvetoa, Terveys- ja liikuntakyselyä,
Tuloskuntomittaria ja sovellettua GOPP-työpajamenetelmää. Tiedonkeruun perusteella osaston
henkilökunnan kanssa valittiin toteutusvaiheen toimenpideohjelmaan kehittämistoimenpiteet.
Toimenpideohjelman onnistumista arvioitiin tarkistusvaiheessa, jolloin todettiin, että valituilla
työyhteisölähtöisillä terveyttä edistävillä toimenpiteillä oli vaikutusta uusintamittausten tuloksiin.
Tarkistusvaiheen mittausten jälkeen yhteistyöosastolle laadittiin työhyvinvointisuunnitelma
vuodelle 2009 yhdessä henkilökunnan kanssa.
Standardi 4:n alastandardeihin vastattiin yhdessä osaston osastonhoitajan ja ylihoitajan kanssa.
Testaus osoitti, että alastandardien mittaritason vaatimukset ja laatukriteerit eivät kohdistuneet
yksittäiseen työntekijään tai vastuuyksikköön. Standardia täydentävien indikaattoreiden
toteutuminen oli riippuvainen vastuuyksikön ja yksittäisten työntekijöiden toiminnasta. Standardi
4:n indikaattoreihin kerättyä informaatiota oli perusteltua hyödyntää osaston
työhyvinvointisuunnitelman laadinnassa. Standardien testaaminen Suomen terveyttä edistävissä
sairaaloissa on vasta alussa, ja siksi kokemusten ja tulosten jakaminen on tärkeää.
Promotion Hospitals-verkoston terveyttä edistävien standardien käyttöönotto. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä valittiin testattavaksi standardi 4: Terveellisen työympäristön edistäminen.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena, jossa testattiin standardi 4:n toteutumista
vastuuyksikkötasolla. Tavoitteena oli työympäristön terveellisyyden ja henkilökunnan
työhyvinvoinnin kehittäminen yhteistyöosastolla.
Kehittämishankkeessa sovellettiin työhyvinvoinnin kehittämiseen PDCA-syklin mukaista
laadunparannusprosessia. Työhyvinvointia ja terveellistä työympäristöä edistettiin osallistamalla
yhteistyöosaston työntekijät. Toimenpideohjelman ja työhyvinvointisuunnitelman laatimisessa
sovellettiin Työhyvinvoinnin portaat-mallia. PDCA-syklin suunnitteluvaiheen tiedonkeruussa
hyödynnettiin työterveyshoitajan haastatteluiden yhteenvetoa, Terveys- ja liikuntakyselyä,
Tuloskuntomittaria ja sovellettua GOPP-työpajamenetelmää. Tiedonkeruun perusteella osaston
henkilökunnan kanssa valittiin toteutusvaiheen toimenpideohjelmaan kehittämistoimenpiteet.
Toimenpideohjelman onnistumista arvioitiin tarkistusvaiheessa, jolloin todettiin, että valituilla
työyhteisölähtöisillä terveyttä edistävillä toimenpiteillä oli vaikutusta uusintamittausten tuloksiin.
Tarkistusvaiheen mittausten jälkeen yhteistyöosastolle laadittiin työhyvinvointisuunnitelma
vuodelle 2009 yhdessä henkilökunnan kanssa.
Standardi 4:n alastandardeihin vastattiin yhdessä osaston osastonhoitajan ja ylihoitajan kanssa.
Testaus osoitti, että alastandardien mittaritason vaatimukset ja laatukriteerit eivät kohdistuneet
yksittäiseen työntekijään tai vastuuyksikköön. Standardia täydentävien indikaattoreiden
toteutuminen oli riippuvainen vastuuyksikön ja yksittäisten työntekijöiden toiminnasta. Standardi
4:n indikaattoreihin kerättyä informaatiota oli perusteltua hyödyntää osaston
työhyvinvointisuunnitelman laadinnassa. Standardien testaaminen Suomen terveyttä edistävissä
sairaaloissa on vasta alussa, ja siksi kokemusten ja tulosten jakaminen on tärkeää.
