Kotimaan adoptioperheiden kokemuksia sosiaalisesta tuesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia adoptioperheillä on saadusta sosiaalisesta tuesta kotimaisen adoptioprosessin aikana ja sen jälkeen. Tarkoituksena on myös kartoittaa adoptiotoiminnan kehittämiskohtia kotimaan adoptioperheiden näkökulmasta yhteistyö-kumppanina toimineen Adoptioperheet ry:n käyttöön. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2013 haastattelemalla kuutta kotimaan adoptioperhettä. Haastatteluun osallistui kullakin haastattelukerralla perheen äiti. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimustulosten perusteella kotimaan adoptioperheet kokivat saadun sosiaalisen tuen pääosin riittäväksi, vaikka myös kehittämistarpeita nousi esiin. Formaalisista tukiverkostoista korostui erityi-sesti adoptioneuvonnan, sekä neuvolan merkitys kotimaan adoptioperheiden ammatillisena tukija-na. Perheiden osallistuminen muuhun adoptiotoimintaan oli puolestaan vähäistä, vaikka kiinnostus-ta toimintaa kohtaan löytyi. Informaalisista tukiverkostoista läheisiltä oli saatu sekä henkistä tukea, että konkreettista apua arkeen. Vertaistuen saamiseksi kaivattiin puolestaan lisää ohjausta adoptio-toimijoiden puolesta, sillä verkostoituminen toisten adoptioperheiden kanssa koettiin tärkeäksi, mutta työlääksi. Tutkimuksen aikana kotimaan adoptio näyttäytyi vähän tutkittuna ilmiönä, joka kaipaisi myös lisää yleistä näkyvyyttä. Lisätutkimusta kaivattaisiin muun muassa adoption jälkeiseen aikaan ja adop-tiolapsen tukemiseen

The purpose of the thesis was to investigate the experiences of adoptive families regarding social support received during and after the domestic adoption process. The thesis also aimed to discover areas of development, as seen by domestic adoptive families, for the use of The Association of Adoptive Families in Finland, which acted as the cooperative partner in the study. The study was conducted by qualitative means. The research material was gathered during February and March 2013, by interviewing six domestic adoptive families. In each case, the interviewee was the mother of the family. The research material was analysed by applying the principles of thematic analysis. The research results revealed that for the most part, domestic adoptive families felt that they re-ceive adequate support from society; however, development needs were also discernible. As for formal support networks, adoption counselling services and maternity clinics were regarded as particularly important professional supporters of domestic adoptive families. The participation of the families in other types of adoption-related activities was at a low level, irrespective of the ap-parent interest towards such activities. As for informal support networks, the adoptive families had received mental support as well as more concrete assistance in their daily lives from their family members and friends. More counselling from the adoption agencies in terms of peer support was hoped for, as getting acquainted with other adoptive families was considered important yet cum-bersome. During the research process, domestic adoption manifested itself as a phenomenon that lacks ex-tensive investigation and calls for more public visibility. Further research is required in relation to post-adoption support, support for the adoptive child, as well as the development of peer support activities intended for domestic adoptive families.