Saamelainen ei käristystä puolukalla pilaa, minä laitan sinappia” : Tutkimus ruokakulttuurin muutoksista
Holster, Rauni (2013)
Holster, Rauni
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060412892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060412892
Tiivistelmä
Ihmisen ruokavalinnat ja ruokailutavat omaksutaan siitä kulttuurista, mistä on lähtöisin. Ruokakulttuuri vaikuttaa tapaan ajatella ruoasta, mitä syödään ja miten raaka-aineet hankitaan.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia saamelaisen ruokakulttuurin muutoksiin vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli selvittää, kuinka asuinpaikka, työ ja muutokset eri elämäntilanteissa vaikuttavat ruokatottumuksiin.
Kvalitatiivisen tutkimuksen aineistona oli henkilökohtainen haastattelu. Teemahaastattelun aihe oli rajattu lapsuuden ruokamuistoihin ja nykypäivän ruokailutapoihin. Haastateltavana oli kuusi henkilöä, jotka olivat lähtöisin samalta seudulta ja osa oli sukua keskenään. Tutkittavat jaettiin seuraaviin ryhmiin: saamelaisalueella asuviin perinteistä ammattia harjoittaviin, ei-saamelaisalueella asuviin ja ei- perinteistä ammattia harjoittaviin sekä saamelaisalueella asuviin ei-perinteistä ammattia harjoittaviin.
Näyttää siltä, että suurin muutos saamelaisessa ruokakulttuurissa oli sähkön tulo Lappiin. Pakastus syrjäytti suolaamisen ruoan säilyttämisessä. Nykyaikainen kulutusyhteiskunta on myös muuttanut ruokatottumuksia. Ruoan saatavuus ei ole enää vuodenajoista riippuvainen, koska kaupoissa on runsaasti valinnanvaraa. Perinneruokien valmistus vähenee, jos ruoan valmistus vaatii aikaa ja vaivannäköä tai jos raaka-ainetta ei ole helposti saatavilla.
Saamelainen ruokakulttuuri on vahvin niillä, jotka asuvat saamelaisalueella. Ruokakulttuurin ”ote” heikkenee, mitä kauempana asuu synnyinseudultaan. Toisaalta vahvat siteet perheeseen tai sukuun auttavat ylläpitämään ruokakulttuuria.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia saamelaisen ruokakulttuurin muutoksiin vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli selvittää, kuinka asuinpaikka, työ ja muutokset eri elämäntilanteissa vaikuttavat ruokatottumuksiin.
Kvalitatiivisen tutkimuksen aineistona oli henkilökohtainen haastattelu. Teemahaastattelun aihe oli rajattu lapsuuden ruokamuistoihin ja nykypäivän ruokailutapoihin. Haastateltavana oli kuusi henkilöä, jotka olivat lähtöisin samalta seudulta ja osa oli sukua keskenään. Tutkittavat jaettiin seuraaviin ryhmiin: saamelaisalueella asuviin perinteistä ammattia harjoittaviin, ei-saamelaisalueella asuviin ja ei- perinteistä ammattia harjoittaviin sekä saamelaisalueella asuviin ei-perinteistä ammattia harjoittaviin.
Näyttää siltä, että suurin muutos saamelaisessa ruokakulttuurissa oli sähkön tulo Lappiin. Pakastus syrjäytti suolaamisen ruoan säilyttämisessä. Nykyaikainen kulutusyhteiskunta on myös muuttanut ruokatottumuksia. Ruoan saatavuus ei ole enää vuodenajoista riippuvainen, koska kaupoissa on runsaasti valinnanvaraa. Perinneruokien valmistus vähenee, jos ruoan valmistus vaatii aikaa ja vaivannäköä tai jos raaka-ainetta ei ole helposti saatavilla.
Saamelainen ruokakulttuuri on vahvin niillä, jotka asuvat saamelaisalueella. Ruokakulttuurin ”ote” heikkenee, mitä kauempana asuu synnyinseudultaan. Toisaalta vahvat siteet perheeseen tai sukuun auttavat ylläpitämään ruokakulttuuria.