Sanat sekaisin? : Musiikkikasvatus lasten kielellisiä vaikeuksia ennaltaehkäisevänä toimintana

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee varhaisiän musiikkikasvatusta lasten kielellisiä vaikeuksia ennaltaehkäisevänä toimintana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat varhaisiän musiikkikasvatuksen mahdollisuudet lasten kielellisten vaikeuksien ennaltaehkäisyssä ja ikäkaudelle tyypillisen kielenkehityksen tukemisessa. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, mikä varhaisiän musiikkikasvatuksen työtapa on sellainen, joka erityisesti tukee lasten kielellistä kehitystä ja mitä on hyvä ottaa huomioon, kun ohjaa musiikkituokiota lapsille, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Työssä tuodaan esille uusimpia tutkimustuloksia musiikin vaikutuksista lapsen aivotoimintaan ja sitä kautta myös kielelliseen kehitykseen. Aikaisemmat kokemukset lapsista, joilla on kielellisiä vaikeuksia ja työskentely heidän parissaan toimivat työn innostuksen lähteenä.

Tutkimus suoritettiin kolmessa vaiheessa lukuvuoden 2012-2013 aikana. Ensimmäinen vaihe koostui erityiskoulussa pidetyistä musiikkituokioista. Kerran viikossa pidettäviä tuokioita oli 11 ja ne kestivät 45 minuuttia kerrallaan. Musiikkituokiot toivat iloa ja virkistystä keskelle lasten koulupäivää. Lasten sekä erityisopettajan palaute tuokioista oli myönteistä ja kannustavaa ja tuokiot koettiin tärkeiksi ja antoisiksi.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa suoritettiin kysely kolmelle erityisopettajalle kyselylomakkeen avulla. Vastauksista ilmeni, että varhaisiän musiikkikasvatus ja sen kautta saadut positiiviset kokemukset koettiin itsetuntoa nostavina ja tärkeinä. Perussykkeen ja sanarytmin omaksuminen antavat valmiuksia lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle. Kaikki varhaisiän musiikkikasvatuksen työtavat koettiin tärkeiksi ja erityisesti mainittiin musiikkiliikunta, koska siihen on helppo liittyä kielellisistä vaikeuksista huolimatta. Tutkimuksen kolmas vaihe koostui tulosten analysoinnista ja raportoinnista.

This thesis examines how early childhood music education can be an aid in preventing children´s language difficulties, i.e., how music education may provide support for the normal development in language skills. The purpose of the study was to find out what must be taken into consideration in music lessons for children with language difficulties. The thesis also brings up the newest results of research in music and how music affects children´s cerebration and consequently language development. The inspiration of the thesis was the author’s previous experiences in working with children having language difficulties.

The study, carried out during 2012 -2013, was divided into three phases. The first phase consisted of brief music lessons held in a school for handicapped children. These eleven brief music lessons, lasting 45 each, took place once a week. Their purpose was to bring joy and diversion into the children´s school day. The feedback from the children and the special-education teacher was positive and encouraging. In their opinion the music lessons were very important and meaningful.

In the second phase of the study a survey was sent to three special-education teachers. Their answers brought up the positive experiences of early childhood music education and its effects on children´s self-esteem. With the help of a basic beat the children can acquire reading and writing abilities. All methods used in early childhood music education were considered important. Moving rhythmically along with the music was especially stressed because of the easiness in joining in despite the language problems. In the third part of the study the results were analyzed and a report made.