Sanat sekaisin? : Musiikkikasvatus lasten kielellisiä vaikeuksia ennaltaehkäisevänä toimintana
Muona, Tuija (2013)
Muona, Tuija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513139
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee varhaisiän musiikkikasvatusta lasten kielellisiä vaikeuksia ennaltaehkäisevänä toimintana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat varhaisiän musiikkikasvatuksen mahdollisuudet lasten kielellisten vaikeuksien ennaltaehkäisyssä ja ikäkaudelle tyypillisen kielenkehityksen tukemisessa. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, mikä varhaisiän musiikkikasvatuksen työtapa on sellainen, joka erityisesti tukee lasten kielellistä kehitystä ja mitä on hyvä ottaa huomioon, kun ohjaa musiikkituokiota lapsille, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Työssä tuodaan esille uusimpia tutkimustuloksia musiikin vaikutuksista lapsen aivotoimintaan ja sitä kautta myös kielelliseen kehitykseen. Aikaisemmat kokemukset lapsista, joilla on kielellisiä vaikeuksia ja työskentely heidän parissaan toimivat työn innostuksen lähteenä.
Tutkimus suoritettiin kolmessa vaiheessa lukuvuoden 2012-2013 aikana. Ensimmäinen vaihe koostui erityiskoulussa pidetyistä musiikkituokioista. Kerran viikossa pidettäviä tuokioita oli 11 ja ne kestivät 45 minuuttia kerrallaan. Musiikkituokiot toivat iloa ja virkistystä keskelle lasten koulupäivää. Lasten sekä erityisopettajan palaute tuokioista oli myönteistä ja kannustavaa ja tuokiot koettiin tärkeiksi ja antoisiksi.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa suoritettiin kysely kolmelle erityisopettajalle kyselylomakkeen avulla. Vastauksista ilmeni, että varhaisiän musiikkikasvatus ja sen kautta saadut positiiviset kokemukset koettiin itsetuntoa nostavina ja tärkeinä. Perussykkeen ja sanarytmin omaksuminen antavat valmiuksia lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle. Kaikki varhaisiän musiikkikasvatuksen työtavat koettiin tärkeiksi ja erityisesti mainittiin musiikkiliikunta, koska siihen on helppo liittyä kielellisistä vaikeuksista huolimatta. Tutkimuksen kolmas vaihe koostui tulosten analysoinnista ja raportoinnista.
Tutkimus suoritettiin kolmessa vaiheessa lukuvuoden 2012-2013 aikana. Ensimmäinen vaihe koostui erityiskoulussa pidetyistä musiikkituokioista. Kerran viikossa pidettäviä tuokioita oli 11 ja ne kestivät 45 minuuttia kerrallaan. Musiikkituokiot toivat iloa ja virkistystä keskelle lasten koulupäivää. Lasten sekä erityisopettajan palaute tuokioista oli myönteistä ja kannustavaa ja tuokiot koettiin tärkeiksi ja antoisiksi.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa suoritettiin kysely kolmelle erityisopettajalle kyselylomakkeen avulla. Vastauksista ilmeni, että varhaisiän musiikkikasvatus ja sen kautta saadut positiiviset kokemukset koettiin itsetuntoa nostavina ja tärkeinä. Perussykkeen ja sanarytmin omaksuminen antavat valmiuksia lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle. Kaikki varhaisiän musiikkikasvatuksen työtavat koettiin tärkeiksi ja erityisesti mainittiin musiikkiliikunta, koska siihen on helppo liittyä kielellisistä vaikeuksista huolimatta. Tutkimuksen kolmas vaihe koostui tulosten analysoinnista ja raportoinnista.