Rakenteinen kirjaaminen hoitotyön prosessissa Nilsiän terveyskeskuksen vuodeosastolla
Ahonen, Päivi (2013)
Ahonen, Päivi
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613388
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää Nilsiän vuodeosaston hoitotyön kirjaamista. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka hoitotyön prosessin mukainen rakenteinen kirjaaminen toteutuu Nilsiän vuodeosastolla.
Opinnäytetyö toteutettiin tarkastelemalla yhden viikon ajalta potilasasiakirjamerkintöjä. Näistä selvitettiin, kuinka kirjauksissa oli toteutunut hoitotyön prosessimallin mukainen kirjaaminen ja kuinka FinCC- luokituksen Suomalainen hoitotyön tarveluokitusta SHTal (2.0.1) ja Suomalainen hoitotyön toimintoluokitusta SHTol (2.0.1) oli käytetty. Tarkempaan tarkasteluun otettiin päivittäisen toiminnon komponentti, josta tarkasteltiin pää- ja alaluokkien käyttöä, koska vuodeosastoa oli rakenteisen kirjaamisen alkuvaiheessa opastettu kirjaamaan eniten tälle komponentille. Selvityksen avulla saatiin tietoa, kuinka rakenteinen kirjaaminen toteutuu osastolla.
Hoitotyön suunnitteluosiossa käytettiin vain SHTaL:n päivittäisten toimintojen komponenttia. Yhdelle potilaalle määriteltiin pääluokka, alaluokkia ei määritelty lainkaan. SHTaL:ssa oli käytetty kerran pääluokkaa, pääluokkaa ei ollut valittu 390 kertaa.
Suunnitelmaa ei ollut kirjattu ollenkaan. Toteutusosiossa oli käytetty SHToL:n seitsemää eri komponenttia. Käytetyt komponentit olivat aktiviteetti, erittäminen, selviytyminen, lääkehoito, ravitsemus, päivittäiset toiminnot sekä kudoseheys. Kirjauksia oli yhteensä 596, joista 465:lle ei ollut valittu komponenttia. Päivittäiset toiminnot -komponentin pääluokkia oli käytetty kuusi kertaa, alaluokkaa ei ollenkaan. Tuloksista voi päätellä että hoitotyön prosessin mukainen kirjaaminen ei toteudu vuodeosastolla.
Jatkossa osaston kehittämistoimintana voisi olla kirjaamisen vastuuhenkilön nimeäminen ja hoitotyön kirjaamiseen liittyvän osastokohtaisen koulutuksen järjestäminen. Jatkotutkimusaiheena voisi olla osaston kirjaamisen tason selvittäminen järjestettävän kirjaamiskoulutuksen jälkeen.
Opinnäytetyö toteutettiin tarkastelemalla yhden viikon ajalta potilasasiakirjamerkintöjä. Näistä selvitettiin, kuinka kirjauksissa oli toteutunut hoitotyön prosessimallin mukainen kirjaaminen ja kuinka FinCC- luokituksen Suomalainen hoitotyön tarveluokitusta SHTal (2.0.1) ja Suomalainen hoitotyön toimintoluokitusta SHTol (2.0.1) oli käytetty. Tarkempaan tarkasteluun otettiin päivittäisen toiminnon komponentti, josta tarkasteltiin pää- ja alaluokkien käyttöä, koska vuodeosastoa oli rakenteisen kirjaamisen alkuvaiheessa opastettu kirjaamaan eniten tälle komponentille. Selvityksen avulla saatiin tietoa, kuinka rakenteinen kirjaaminen toteutuu osastolla.
Hoitotyön suunnitteluosiossa käytettiin vain SHTaL:n päivittäisten toimintojen komponenttia. Yhdelle potilaalle määriteltiin pääluokka, alaluokkia ei määritelty lainkaan. SHTaL:ssa oli käytetty kerran pääluokkaa, pääluokkaa ei ollut valittu 390 kertaa.
Suunnitelmaa ei ollut kirjattu ollenkaan. Toteutusosiossa oli käytetty SHToL:n seitsemää eri komponenttia. Käytetyt komponentit olivat aktiviteetti, erittäminen, selviytyminen, lääkehoito, ravitsemus, päivittäiset toiminnot sekä kudoseheys. Kirjauksia oli yhteensä 596, joista 465:lle ei ollut valittu komponenttia. Päivittäiset toiminnot -komponentin pääluokkia oli käytetty kuusi kertaa, alaluokkaa ei ollenkaan. Tuloksista voi päätellä että hoitotyön prosessin mukainen kirjaaminen ei toteudu vuodeosastolla.
Jatkossa osaston kehittämistoimintana voisi olla kirjaamisen vastuuhenkilön nimeäminen ja hoitotyön kirjaamiseen liittyvän osastokohtaisen koulutuksen järjestäminen. Jatkotutkimusaiheena voisi olla osaston kirjaamisen tason selvittäminen järjestettävän kirjaamiskoulutuksen jälkeen.