The success factors of the Finnish mobile game industry : a strategic overview : cases Rovio & Supercell

Abstract

The video game industry has been one of the most rapidly growing industries during the past ten years. During this time the number of Finnish companies operating in this field has risen from 20 companies to approximately 150 firms (Tekes, 2013). The Finnish game industry has been able to develop several internationally successful game titles. According to a study made by Neogames and Suomen Pelinkehittäjät Ry., the game industry is the most significant cultural export product of Finland (Neogames & Suomen Pelinkehittäjät Ry. 2010). Especially the Finnish mobile game developing companies made an outstanding contribution to the Finnish game industry’s hypergrowth during the last few years. The long term compound annual growth rate of the Finnish game industry was 25,70% between the years 2004 and 2012. (Tekes, 2013) The impact of digital distribution is discussed in the study, for it has given the opportunity for every Finnish mobile game company to compete on a global level. The thesis’ focus is on the competitive environment of the mobile game industry and how Finnish game development companies are adapting to different competitive forces. For this reason the literature review has its emphasis on Michael E. Porter’s publications on strategy and competition. A brief strengths, weaknesses, opportunities and threats –analysis based on secondary data indicates that the main strength of the Finnish mobile game development industry lies on the excellent technological know-how of the Finnish game development workforce, while the main weaknesses of the industry are the highly competitive business environment and lack of educated workforce. The competitive environment is analysed by applying Porter’s Five Forces framework to the Finnish mobile game industry. The results indicate towards the extremely high threat of entrants, the high bargaining power of buyers and the eradicating bargaining power of the suppliers.

Videopeliteollisuus on kuulunut nopeimmiten kasvavien alojen joukkoon viimeisten kymmenen vuoden sisällä. Kyseisenä aikana suomalaisten peliyritysten lukumäärä on kasvanut kahdestakymmenestä noin sataanviiteenkymmeneen (Tekes, 2013). Suomen peliteollisuus on kyennyt kehittämään useita kansainvälisesti menestyneitä nimikkeitä. Neogamesin ja Suomen Pelinkehittäjät Ry.:n tekemän tutkimuksen mukaan peliteollisuus on merkityksekkäin kulttuurialan vientituote Suomessa (Neogames & Suomen pelinkehittäjät Ry.,2010). Etenkin mobiilipelienkehitykseen keskittyvillä yrityksillä oli huomattava vaikutus alan äärimmäisen nopealle kasvulle viime vuosina. Suomen peliteollisuuden kertyvä vuotuinen kasvuprosentti oli 25,70% vuosien 2004 ja 2012 välillä (Tekes, 2013). Digitaalisen tiedonjakelun vaikutusta käsitellään tutkimuksessa, sillä se on antanut jokaiselle suomalaiselle mobiilipeliyritykselle mahdollisuun kilpailla kansainvälisellä tasolla. Opinnäytetyön pääpaino on mobiilipelialan kilpailuympäristön tutkimisessa, sekä pelinkehittäjien mukautumisessa erilaisiin kilpailuvoimiin. Tästä syystä kirjallisuuskatsauksen pääpaino on Michael E. Porterin julkaisuissa strategiasta ja kilpailusta. Kirjallisiin lähteisiin perustuva lyhyt SWOT-analyysi osoittaa että Suomen pelialan suuriimmat voimavarat ovat sen tietotaitoiset työntekijät. Äärimmäisen kilpailullinen teollisuudenala sekä koulutetun työvoiman puute ovat Suomalaisen peliteollisuuden suurimmat heikkoudet. Kilpailuympäristöä analysoidaan Porterin viiden kilpailuvoiman avulla. Tulokset kertovat äärimmäisen kovasta kilpailusta alalla, uusien tulokkaiden uhasta, ostajien vahvasta vaikutusvallasta, sekä tavarantoimittajien merkityksettömyyden korostumisesta.