Asiakkaiden osallisuus ja ammattilaisten yhteistyö Taideapteekissa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluiden koordinoimaa, ikäihmisille suunnattua Taideapteekki-toimintaa. Tutkimuksella selvitettiin, (1) mitä asiakkaiden osallisuus Taideapteekissa on käytännössä, (2) miten ammattilaiset kokevat keskinäisen yhteistyönsä ja (3) mitä kehityskohtia päivä- ja palvelukeskusohjaajat tässä toiminnassa näkevät. Samalla toteutui toimintamallin dokumentointi.

Tutkimus oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin havainnoimalla ja kyselylomakkein. Havaintojen perusteella muodostui kokonaiskuva Taideapteekin tapahtumista, asiakkaiden osallisuudesta ja ammattilaisten yhteistyöstä. Kyselyjen perusteella selvitettiin, miten taiteilijat ja ohjaajat pyrkivät huomioimaan asiakkaat suunnitellessaan ja valitessaan ohjelmaa ja miten he kokevat keskinäisen yhteistyönsä. Kyselyllä selvitettiin myös ohjaajien ajatuksia mahdollisista kehityskohdista.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että (1) asiakkaiden osallisuus Taideapteekissa tarkoittaa mukana olemista, itsensä toteuttamista, osallistuvaa vuorovaikutusta, suoran palautteen antamista, vaikuttamista ja kuulluksi tulemista. Lisäksi huomattiin, että (2) ammattilaiset kokivat yhteistyönsä pääosin onnistuneeksi, vaikka keskinäiset toimintatavat ovat vielä osin epäselvät. Selvisi myös, että (3) ohjaajat toivoisivat Taideapteekki-toiminnan jatkuvan ja kehittyvän edelleen. Esityksiä, työpajoja ja taidepillereitä toivottaisiin enemmän.

Taideapteekki (eng. Pharmacy of Art) is a model of cultural work for elderly people, coordinated by the Cultural Services Unit of the City of Jyväskylä. The aim of the study was (1) to examine what clients’ inclusion in Taideapteekki meant, and (2) how the multi-professional co-operation between the day-service center counselors and artists worked. The aim was also (3) to examine what kind of development is needed in this model according to the day-service center counselors. Equally important with these questions was (4) to write a short history of Taideapteekki.

The study was implemented by using a qualitative approach, and the method of data collection was both observation and a questionnaire. Observation was used to see the overall picture of the events in Taideapteekki and of the clients’ inclusion and the multi-professional co-operation. Using the questionnaire helped to see how the artists and the counselors took the clients into account when planning and selecting the program for venue and what their views were about their mutual cooperation. The questionnaire also addressed the professionals’ thoughts concerning the possible development targets.

According to the results, (1) inclusion meant being with and being in interaction with others. It was also seen as a possibility to express oneself and as an opportunity to give and receive feedback. Moreover, it also meant the opportunity to be heard. In addition, it was found that (2) there was good multi-professional cooperation between the artists and social counselors, but that it would still be necessary to discuss some practical issues. (3) The day-service center counselors would like to have more “art-pills” and they were very pleased with their participation in Taideapteekki.