HÄPEÄ LAULULLISEN ILMAISUN ESTEENÄ : Laulunopiskelijoiden kokemuksia laulullisesta häpeästä
Seesjärvi, Iris (2013)
Seesjärvi, Iris
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061213949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061213949
Tiivistelmä
Laadullisessa tutkimuksessa tarkasteltiin häpeän vaikutusta laulullisen ilmaisun esteenä
laulunopiskelijoilla. Tavoitteena oli selvittää, millä tavalla häpeä tunteena vaikuttaa
laulussa, miten se ilmenee sekä fysiologisesti että psyykkisesti ja toimiiko se estävänä
tekijänä teknisessä ja ilmaisullisessa mielessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös huonon
itsetunnon ja häpeän yhteyttä. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, auttaako häpeän
tiedostaminen ja työstäminen laulullisen ilmaisun vapautumisessa. Tutkimuksen
teoreettisena lähtökohtana toimi Ben Malisen teoria häpeästä elämää kahlitsevana tekijänä
laulamiseen sovellettuna. Kirjoittajan tiedon mukaan häpeän näkökulmaa hyödyntävää
tutkimusta ei ole Suomessa musiikinalalla aikaisemmin tehty.
Tutkimusta varten tein Google Docs -pohjaisen sähköisen kyselyn johon vastasi kymmenen
laulunopiskelijaa. Kysely toimitettiin kahden eri ammattikorkeakoulun sähköpostilistalle.
Kyselyn aihealueita olivat oma ääni ja minäkuva laulajana, kehittyminen laulunopiskelijana,
esiintyminen ja häpeän tunteet laulaessa. Vastaajan suhdetta häpeään kartoitettiin kaikissa
aihealueissa. Kyselyn analysointimenetelmänä toimi fenomenologinen metodi, eli
tarkastelussa oli vastaajan oma kokemus ja hänen häpeälle antama merkitys.
Kyselyssä kävi ilmi, että häpeä ja epävarmuus koettiin laulussa kahlitsevana tekijänä sekä
teknisesti että tulkinnallisesti. Vastauksista tuli esille, että suhde omaan ääneen koettiin
enemmän negatiivisena kuin positiivisena. Suurin osa vastaajista koki häpeän olevan este
kehitykselle. Häpeä aiheuttaa kehossa jännityksiä, jotka muun muassa estävät hengityksen
kulkemisen vapaana. Fysiologiset reaktiot rajoittavat tekniikkaa ja ilmaisua, mikä edelleen
lisää häpeän tunteita laulaessa. Vastaajista kahdeksan koki omaavansa huonon laulullisen
itsetunnon. Näin ollen häpeä ja huono itsetunto linkittyvät toisiinsa. Häpeän tiedostaminen
ja käsitteleminen sekä siitä vapautuminen vähentää häpeän tuomaa vaikutusta laulussa
vapauttaen ääntä sekä ilmaisullisessa että teknisessä mielessä. Itsetuntemus, opettajan ja
opiskelijan kyky käsitellä häpeää sekä opiskelijan saama sosiaalinen tuki koettiin häpeästä
vapautumista helpottaviksi tekijöiksi.
laulunopiskelijoilla. Tavoitteena oli selvittää, millä tavalla häpeä tunteena vaikuttaa
laulussa, miten se ilmenee sekä fysiologisesti että psyykkisesti ja toimiiko se estävänä
tekijänä teknisessä ja ilmaisullisessa mielessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös huonon
itsetunnon ja häpeän yhteyttä. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, auttaako häpeän
tiedostaminen ja työstäminen laulullisen ilmaisun vapautumisessa. Tutkimuksen
teoreettisena lähtökohtana toimi Ben Malisen teoria häpeästä elämää kahlitsevana tekijänä
laulamiseen sovellettuna. Kirjoittajan tiedon mukaan häpeän näkökulmaa hyödyntävää
tutkimusta ei ole Suomessa musiikinalalla aikaisemmin tehty.
Tutkimusta varten tein Google Docs -pohjaisen sähköisen kyselyn johon vastasi kymmenen
laulunopiskelijaa. Kysely toimitettiin kahden eri ammattikorkeakoulun sähköpostilistalle.
Kyselyn aihealueita olivat oma ääni ja minäkuva laulajana, kehittyminen laulunopiskelijana,
esiintyminen ja häpeän tunteet laulaessa. Vastaajan suhdetta häpeään kartoitettiin kaikissa
aihealueissa. Kyselyn analysointimenetelmänä toimi fenomenologinen metodi, eli
tarkastelussa oli vastaajan oma kokemus ja hänen häpeälle antama merkitys.
Kyselyssä kävi ilmi, että häpeä ja epävarmuus koettiin laulussa kahlitsevana tekijänä sekä
teknisesti että tulkinnallisesti. Vastauksista tuli esille, että suhde omaan ääneen koettiin
enemmän negatiivisena kuin positiivisena. Suurin osa vastaajista koki häpeän olevan este
kehitykselle. Häpeä aiheuttaa kehossa jännityksiä, jotka muun muassa estävät hengityksen
kulkemisen vapaana. Fysiologiset reaktiot rajoittavat tekniikkaa ja ilmaisua, mikä edelleen
lisää häpeän tunteita laulaessa. Vastaajista kahdeksan koki omaavansa huonon laulullisen
itsetunnon. Näin ollen häpeä ja huono itsetunto linkittyvät toisiinsa. Häpeän tiedostaminen
ja käsitteleminen sekä siitä vapautuminen vähentää häpeän tuomaa vaikutusta laulussa
vapauttaen ääntä sekä ilmaisullisessa että teknisessä mielessä. Itsetuntemus, opettajan ja
opiskelijan kyky käsitellä häpeää sekä opiskelijan saama sosiaalinen tuki koettiin häpeästä
vapautumista helpottaviksi tekijöiksi.