HÄPEÄ LAULULLISEN ILMAISUN ESTEENÄ : Laulunopiskelijoiden kokemuksia laulullisesta häpeästä

Abstract

Laadullisessa tutkimuksessa tarkasteltiin häpeän vaikutusta laulullisen ilmaisun esteenä laulunopiskelijoilla. Tavoitteena oli selvittää, millä tavalla häpeä tunteena vaikuttaa laulussa, miten se ilmenee sekä fysiologisesti että psyykkisesti ja toimiiko se estävänä tekijänä teknisessä ja ilmaisullisessa mielessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös huonon itsetunnon ja häpeän yhteyttä. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, auttaako häpeän tiedostaminen ja työstäminen laulullisen ilmaisun vapautumisessa. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana toimi Ben Malisen teoria häpeästä elämää kahlitsevana tekijänä laulamiseen sovellettuna. Kirjoittajan tiedon mukaan häpeän näkökulmaa hyödyntävää tutkimusta ei ole Suomessa musiikinalalla aikaisemmin tehty. Tutkimusta varten tein Google Docs -pohjaisen sähköisen kyselyn johon vastasi kymmenen laulunopiskelijaa. Kysely toimitettiin kahden eri ammattikorkeakoulun sähköpostilistalle. Kyselyn aihealueita olivat oma ääni ja minäkuva laulajana, kehittyminen laulunopiskelijana, esiintyminen ja häpeän tunteet laulaessa. Vastaajan suhdetta häpeään kartoitettiin kaikissa aihealueissa. Kyselyn analysointimenetelmänä toimi fenomenologinen metodi, eli tarkastelussa oli vastaajan oma kokemus ja hänen häpeälle antama merkitys. Kyselyssä kävi ilmi, että häpeä ja epävarmuus koettiin laulussa kahlitsevana tekijänä sekä teknisesti että tulkinnallisesti. Vastauksista tuli esille, että suhde omaan ääneen koettiin enemmän negatiivisena kuin positiivisena. Suurin osa vastaajista koki häpeän olevan este kehitykselle. Häpeä aiheuttaa kehossa jännityksiä, jotka muun muassa estävät hengityksen kulkemisen vapaana. Fysiologiset reaktiot rajoittavat tekniikkaa ja ilmaisua, mikä edelleen lisää häpeän tunteita laulaessa. Vastaajista kahdeksan koki omaavansa huonon laulullisen itsetunnon. Näin ollen häpeä ja huono itsetunto linkittyvät toisiinsa. Häpeän tiedostaminen ja käsitteleminen sekä siitä vapautuminen vähentää häpeän tuomaa vaikutusta laulussa vapauttaen ääntä sekä ilmaisullisessa että teknisessä mielessä. Itsetuntemus, opettajan ja opiskelijan kyky käsitellä häpeää sekä opiskelijan saama sosiaalinen tuki koettiin häpeästä vapautumista helpottaviksi tekijöiksi.

This qualitative study examined the effect of shame as a barrier to vocal expression among singing students. The aim was to determine how shame affects in singing, how it is manifested physiologically and psychologically and whether it functions as a prohibitive factor in the sense of technical and expressive. Also the link between shame and low self- esteem was studied. The aim was also to determine if becoming aware of shame and overcoming it would help to free the vocal expression. The theoretical starting point for the study was the theory by Ben Malinen who considers shame as a binding factor of life, here applied in singing. As far as the author is aware, this is the first attempt at researching the relationship between shame and music within a Finnish context. A Google Docs questionnaire was compiled for the study which was answered by ten singing students. The electronic questionnaire was sent to two different Universities of Applied Sciences. The topics of the survey were voice and self-image, developing as a singing student, performing and the feelings of shame while singing. The respondents’ relationship to shame was surveyed for every topic. The survey was phenomenologically analyzed and the focus was to determine how the respondents experienced shame and what was the significance given to shame. The results indicate that shame and uncertainty were binding factors in singing, both technically and interpretatively. The answers indicate that the relationship with one's own voice was experienced more negative than positive. Most of the respondents felt that shame prohibited development. Shame causes tension in the body that, among other things, prevents free breathing. Physiological reactions limit the singing technique and expression, which in turn increases the feelings of shame while singing. Eight informants had a low self-esteem in singing. Thus shame and low self-esteem are linked together. Acknowledging shame, and dealing with it and freeing from it lessens the impact it has on singing both in expression and in technical sense. Self-knowledge functions as one of the means freeing from shame. It was found that self-knowledge, the ability of both teachers and students to deal with the issue and finally the students’ own social support are all aspects involved in overcoming shame.