Kun oppimisesta tuli virtuaalista: verkko-opetuksen perusteista ja avoimen lähdekoodin vaihtoehdoista : aiheuttavatko avoimen lähdekoodin sovellutukset lisävaivaa vai lisäävätkö ne oppimisen tehostamista ja kustannustehokkuutta?
Juomoja, Matias (2013)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209716
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda katsaus nykyiseen verkko-opiskelumaailmaan ja hahmotella sen eri sovellutuksia sekä mahdollisuuksia koulutusorganisaation kannalta. Verkkopedagogiikan mahdollisuuksia epäiltiin vielä 15 vuotta sitten. Nyt sillä on vahva jalansija perusasteen koulutuksesta aina korkean asteen koulutukseen. Verkko-opiskelulla on hahmotettavissa pedagogiset perusteet, joita on tarkasteltu opinnäytetyön alkupuoliskossa. Koulutus on tulevaisuudessa yhä enemmän vuorovaikutusta verkko-ohjauksen ja verkko-oppimisen avulla.
Nykyisessä tietointensiivisessä yhteiskunnassa myös oppiminen on siirtynyt merkittävällä tavalla virtuaalisiin tiloihin eri oppimisalustoille tietoverkkoihin. Tutkimuksen suurena linjauksena oli tarkastella verkko-oppimisen soveltuvuutta oppimisprosessiin, tarkastella verkko-oppimismenetelmiä ja -vaihtoehtoja tuoden lopuksi esille avoimen lähdekoodin mahdollisuudet.
Opinnäytetyö tehtiin fenomenologisella ja empiirisellä otteella. Lähestymistapana toimi deduktiivinen sisällönanalyysi, jonka avulla muodostettiin kokonaiskuvaa verkko-oppimisen historiasta, sen soveltuvuudesta oppimiseen ja opettamiseen sekä tulevaisuuden näkymiin.
Tavoitteena nopeasti kehittyneen tieto- ja viestintätekniikan vaikutusten hahmottelun lisäksi oli tutkia kustannustehokkaita vaihtoehtoja maksullisille suljetun tai rajoitetun lähdekoodin sovelluksille.
Aluksi tarkasteltiin verkkoalustojen ja -sovellusten merkitystä välineellisen oppimisen tehostajina sekä eri oppimisen viitekehyksien kannalta. Tämän linjauksen jälkeen käsiteltiin lisäksi avoimen lähdekoodin eli tekijänoikeusvapaiden verkko-oppimiseen soveltuvien sovellusten käyttöä osana opetusta tarkastelemalla yleisesti eri koulutusasteilla käytössä olevien sovellusten vapaan lähdekoodin vaihtoehtoja.
Avoimen lähdekoodin sovellusten kustannustehokkuutta ei voida arvioida suoraan lisenssin hankintahintaan verraten, koska ylläpitokustannukset, koulutuskulut ja asennuskulut täytyy vakioida ja rinnastaa maksullisten lisenssien kustannuksiin. Järjestelmien ja sovellusten ominaisuuksien laajuus vaikuttaa myös niiden käyttöönottoon. Mahdollisiin kustannussäästöihin saatetaan päästä tapauskohtaisesti, mikäli voidaan analysoida ja vakioida tiettyjä muuttujia, jotka liittyvät sovellusten käyttämiseen, asentamiseen, ylläpitämiseen ja niiden käytettävyyteen.
Nykyisessä tietointensiivisessä yhteiskunnassa myös oppiminen on siirtynyt merkittävällä tavalla virtuaalisiin tiloihin eri oppimisalustoille tietoverkkoihin. Tutkimuksen suurena linjauksena oli tarkastella verkko-oppimisen soveltuvuutta oppimisprosessiin, tarkastella verkko-oppimismenetelmiä ja -vaihtoehtoja tuoden lopuksi esille avoimen lähdekoodin mahdollisuudet.
Opinnäytetyö tehtiin fenomenologisella ja empiirisellä otteella. Lähestymistapana toimi deduktiivinen sisällönanalyysi, jonka avulla muodostettiin kokonaiskuvaa verkko-oppimisen historiasta, sen soveltuvuudesta oppimiseen ja opettamiseen sekä tulevaisuuden näkymiin.
Tavoitteena nopeasti kehittyneen tieto- ja viestintätekniikan vaikutusten hahmottelun lisäksi oli tutkia kustannustehokkaita vaihtoehtoja maksullisille suljetun tai rajoitetun lähdekoodin sovelluksille.
Aluksi tarkasteltiin verkkoalustojen ja -sovellusten merkitystä välineellisen oppimisen tehostajina sekä eri oppimisen viitekehyksien kannalta. Tämän linjauksen jälkeen käsiteltiin lisäksi avoimen lähdekoodin eli tekijänoikeusvapaiden verkko-oppimiseen soveltuvien sovellusten käyttöä osana opetusta tarkastelemalla yleisesti eri koulutusasteilla käytössä olevien sovellusten vapaan lähdekoodin vaihtoehtoja.
Avoimen lähdekoodin sovellusten kustannustehokkuutta ei voida arvioida suoraan lisenssin hankintahintaan verraten, koska ylläpitokustannukset, koulutuskulut ja asennuskulut täytyy vakioida ja rinnastaa maksullisten lisenssien kustannuksiin. Järjestelmien ja sovellusten ominaisuuksien laajuus vaikuttaa myös niiden käyttöönottoon. Mahdollisiin kustannussäästöihin saatetaan päästä tapauskohtaisesti, mikäli voidaan analysoida ja vakioida tiettyjä muuttujia, jotka liittyvät sovellusten käyttämiseen, asentamiseen, ylläpitämiseen ja niiden käytettävyyteen.