Seuraamusselvitysten rooli syyttäjien ja tuomareiden työssä
Honkavaara, Krista; Salmenmaa, Henni (2013)
Honkavaara, Krista
Salmenmaa, Henni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613417
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää seuraamusselvityksen merkitystä syyttäjien ja tuomareiden näkökulmasta. Seuraamusselvitys on nuoresta rikoksesta epäillystä laadittava lausunto, jossa otetaan kantaa, tarvitseeko nuori valvontaa mahdollisen ehdollisen vankeusrangaistuksen tueksi. Tarkastelun kohteena olivat tuomareiden ja syyttäjien kokemukset sekä heidän seuraamusselvitykseen liittyvät parannusehdotuksensa. Aihe saatiin Rikosseuraamuslaitokselta.
Laki nuoresta rikoksentekijästä ja lausuntoja laativa organisaatio ovat viime vuosina kokeneet muutoksia. Rikosseuraamusalalla toteutettiin organisaatiomuutos vuonna 2010, ja uusi laki nuoren rikoksentekijän tilanteen selvittämisestä astui voimaan vuonna 2011. Tähän lakiin on myös tehty muutos, joka astui voimaan 1.5.2013.
Opinnäytetyö on laadultaan kvalitatiivinen ja sitä varten haastateltiin neljää syyttäjää ja kahta tuomaria. Syyttäjät työskentelivät Helsingin ja Espoon syyttäjänvirastoissa ja tuomarit pääkaupunkiseudun käräjäoikeudessa. Osa haastatteluista toteutettiin parihaastatteluina ja osa yksilöhaastatteluina. Haastattelut olivat puolistrukturoituja, ja niiden haastattelukysymykset olivat avoimia. Taustateoriana työssä ovat uusintarikollisuuteen vaikuttaminen ja siihen liittyvät rikollisuutta selittävät teoriat. Työssä tarkastellaan myös nuorten rikoksentekijöiden erityisluonnetta. Työssä tutkitaan, kuinka seuraamusselvitys palvelee tuomareita ja syyttäjiä, miten sitä tulisi kehittää ja miten Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutos ja nuorten tilanteen selvittämiseen liittyvä uusi laki ovat vaikuttaneet haastateltavien työhön. Tulosten analysointiin käytettiin sisällön analyysiä, jossa teksti ryhmiteltiin.
Opinnäytetyön tulokset kertovat seuraamusselvityksen olevan syyttäjille ja tuomareille arvokas tiedonlähde. Seuraamusselvitystä voidaan käyttää valvontaan määräämisessä sekä myös nuoren puhuttamisessa. Tutkielmassamme tulivat myös ilmi Helsingin ja Espoon syyttäjien erilaiset työskentelytavat nuorten tapausten hoidossa. Seuraamusselvityksen sisältöön oltiin pääosin hyvin tyytyväisiä. Nuoren rikoksentekijän tilanteen selvittämisestä annetun lain uudet muutokset oletettavasti vaikuttavat myönteisesti syyttäjien nykyisiin tiukkoihin aikarajoihin seuraamusselvityksen kanssa. Parannettavaa jäisi vielä etenkin yhteistyön lisäämisessä eri organisaatioiden välillä.
Laki nuoresta rikoksentekijästä ja lausuntoja laativa organisaatio ovat viime vuosina kokeneet muutoksia. Rikosseuraamusalalla toteutettiin organisaatiomuutos vuonna 2010, ja uusi laki nuoren rikoksentekijän tilanteen selvittämisestä astui voimaan vuonna 2011. Tähän lakiin on myös tehty muutos, joka astui voimaan 1.5.2013.
Opinnäytetyö on laadultaan kvalitatiivinen ja sitä varten haastateltiin neljää syyttäjää ja kahta tuomaria. Syyttäjät työskentelivät Helsingin ja Espoon syyttäjänvirastoissa ja tuomarit pääkaupunkiseudun käräjäoikeudessa. Osa haastatteluista toteutettiin parihaastatteluina ja osa yksilöhaastatteluina. Haastattelut olivat puolistrukturoituja, ja niiden haastattelukysymykset olivat avoimia. Taustateoriana työssä ovat uusintarikollisuuteen vaikuttaminen ja siihen liittyvät rikollisuutta selittävät teoriat. Työssä tarkastellaan myös nuorten rikoksentekijöiden erityisluonnetta. Työssä tutkitaan, kuinka seuraamusselvitys palvelee tuomareita ja syyttäjiä, miten sitä tulisi kehittää ja miten Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutos ja nuorten tilanteen selvittämiseen liittyvä uusi laki ovat vaikuttaneet haastateltavien työhön. Tulosten analysointiin käytettiin sisällön analyysiä, jossa teksti ryhmiteltiin.
Opinnäytetyön tulokset kertovat seuraamusselvityksen olevan syyttäjille ja tuomareille arvokas tiedonlähde. Seuraamusselvitystä voidaan käyttää valvontaan määräämisessä sekä myös nuoren puhuttamisessa. Tutkielmassamme tulivat myös ilmi Helsingin ja Espoon syyttäjien erilaiset työskentelytavat nuorten tapausten hoidossa. Seuraamusselvityksen sisältöön oltiin pääosin hyvin tyytyväisiä. Nuoren rikoksentekijän tilanteen selvittämisestä annetun lain uudet muutokset oletettavasti vaikuttavat myönteisesti syyttäjien nykyisiin tiukkoihin aikarajoihin seuraamusselvityksen kanssa. Parannettavaa jäisi vielä etenkin yhteistyön lisäämisessä eri organisaatioiden välillä.