Interpretaatio Wolkoffin talomuseossa
Poutiainen, Hanna; Hinkkanen, Inka (2009)
Poutiainen, Hanna
Hinkkanen, Inka
Saimaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912077322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912077322
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia Wolkoffin talomuseon oppaiden kulttuuriperinnön tulkinnan vaikutuksia asiakkaisiin, ja millä interpretaation keinoin asiakkaat saavutetaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Wolkoffin talomuseon kanssa.
Teoriaosuudessa käsiteltiin interpretaation perusperiaatteita, konstruktivistista oppimiskäsitystä sekä kulttuuriperintöä. Empiriaa kerrytettiin kahdella tapaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin rinnan laadullista ja määrällistä tutkimusta. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna Wolkoffin talomuseon oppaille. Määrällinen tutkimus tehtiin kyselylomakkeena talomuseon asiakkaille. Metodologisen triangulaation käytön tarkoitus oli selvittää, kohtaavatko oppaiden käsitykset itsestään kulttuuriperinnön tulkitsijoina asiakkaiden kokemuksiin nähden sekä määritellä mahdollisia kehityksen kohteita. Laadullinen ja määrällinen tutkimus toteutettiin syksyn 2009 aikana. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea talomuseon opasta. Haastattelujen pohjalta toteutettiin kyselylomake talomuseon asiakkaille. Kyselylomakkeita jaettiin kahtena viikonloppuna marraskuun 2009 alussa.
Haastatteluista selvisi oppaiden toimivan interpretaation usean periaatteen mukaan. Kyselylomaketutkimuksella testattiin haastattelujen perusteella pääteltyjä olettamuksia interpretaation toteutumisesta. Kuten oli ennakoitu, vastausmäärä jäi vähäiseksi. Tämän vuoksi kvantitatiivista tutkimusta ei voida pitää täysin luotettavana. Interpretaatiossa on tärkeää saada suurempia merkityksiä välitettyä yleisölle, ja tämä tehdään teeman avulla. Haastattelujen ja kyselyjen perusteella ei voida sanoa, että oppaat käyttäisivät teemaa apunaan saavuttaakseen yleisön ymmärryksen suuremmista kokonaisuuksista. Tutkimuksesta kuitenkin selvisi, että oppaat onnistuivat saavuttamaan asiakkaat mielenkiinnon ja viihteellisyyden tasolla.
Teoriaosuudessa käsiteltiin interpretaation perusperiaatteita, konstruktivistista oppimiskäsitystä sekä kulttuuriperintöä. Empiriaa kerrytettiin kahdella tapaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin rinnan laadullista ja määrällistä tutkimusta. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna Wolkoffin talomuseon oppaille. Määrällinen tutkimus tehtiin kyselylomakkeena talomuseon asiakkaille. Metodologisen triangulaation käytön tarkoitus oli selvittää, kohtaavatko oppaiden käsitykset itsestään kulttuuriperinnön tulkitsijoina asiakkaiden kokemuksiin nähden sekä määritellä mahdollisia kehityksen kohteita. Laadullinen ja määrällinen tutkimus toteutettiin syksyn 2009 aikana. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea talomuseon opasta. Haastattelujen pohjalta toteutettiin kyselylomake talomuseon asiakkaille. Kyselylomakkeita jaettiin kahtena viikonloppuna marraskuun 2009 alussa.
Haastatteluista selvisi oppaiden toimivan interpretaation usean periaatteen mukaan. Kyselylomaketutkimuksella testattiin haastattelujen perusteella pääteltyjä olettamuksia interpretaation toteutumisesta. Kuten oli ennakoitu, vastausmäärä jäi vähäiseksi. Tämän vuoksi kvantitatiivista tutkimusta ei voida pitää täysin luotettavana. Interpretaatiossa on tärkeää saada suurempia merkityksiä välitettyä yleisölle, ja tämä tehdään teeman avulla. Haastattelujen ja kyselyjen perusteella ei voida sanoa, että oppaat käyttäisivät teemaa apunaan saavuttaakseen yleisön ymmärryksen suuremmista kokonaisuuksista. Tutkimuksesta kuitenkin selvisi, että oppaat onnistuivat saavuttamaan asiakkaat mielenkiinnon ja viihteellisyyden tasolla.