ISBAR - En strukturerad rapport förbättrar patientsäkerheten : En litteraturstudie

Abstract

Syftet för detta examensarbete var att lyfta fram litteratur som påvisar att användning av en systematisk rapporteringsteknik förbättrar patientsäkerheten och kommunikationen vid rapporttillfällen. Arbetet är gjort åt den kardiologiska avdelningen på Mejlans Tri-angelsjukhus med ett tilläggssyfte i att erbjuda dess personal ett rapporteringsverktyg som hjälpmedel. Metoden för denna studie var en systematisk litteraturstudie. Den teo-retiska referensramen bildas av patientsäkerhet och kommunikation av Arto Helovuo, Marina Kinnunen, Karolina Peltomaa och Pirjo Pennanen Potilasturvallisuus: potilas-turvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännöllisesti. Datainsamling-en utfördes via databaserna PubMed och Medline. Sammanlagt 13 artiklar samlades ihop via databaserna och inkluderades i studien. Tryckt litteratur från Arcadas bibliotek användes även. Analysen utfördes som en innehållsanalys enligt analytisk induktion. Skribenten utgick från två forskningsfrågor: förbättrar ISBAR patientsäkerheten och hur upplevs ISBAR av sjukvårdspersonalen enligt tidigare forskningar. Studien resulterade i fyra kategorier: effektiv kommunikation, bristfällig kommunikation, patientsäkerhet och strukturerad rapportering. Resultatet tyder på att ett strukturerat rapporteringsverktyg, som ISBAR, upplevs positivt och nyttigt av sjukvårdpersonalen. I resultatet fick man inte en konkret indikation på att ISBAR förbättrar patientsäkerheten, eftersom patient-säkerhet inte kunde mätas. På basen av studiens resultat kan dock tolkas att ISBAR för-bättrar kommunikationen och som en följd av detta förbättras även patientsäkerheten.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli osoittaa kirjallisuuden perusteella, että struktu-roitu raportointi lisää potilasturvallisuutta ja parantaa kommunikointia raportointitilan-teessa. Työn lisätarkoituksena oli tarjota Meilahden Kolmiosairaalan kardiologiselle vuodeosastolle apuväline raportointia varten. Opinnäytetyö tehtiin systemaattisena kirjal-lisuuskatsauksena. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin potilasturvallisuutta ja kom-munikointia Arto Helovuon, Marina Kinnusen, Karolina Peltomaan sekä Pirjo Pennasen julkaisun Potilasturvallisuus: potilasturvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollises-ti ja käytännöllisesti mukaan. Aineisto kerättiin PubMed ja Medline-tietokannoista. Ai-neisto koostui katsauksista, tieteellisistä artikkeleista ja tapauskuvauksista. Tarkasteluun valikoitui 13 tekstiä. Myös Arcadan painettuja lähteitä käytettiin. Analyysi suoritettiin induktiivisena sisältöanalyysinä. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: parantaako ISBAR po-tilasturvallisuutta ja miten sairaanhoidon henkilökunta kokee ISBAR menetelmän aikai-sempien tutkimusten perusteella. Analysoinnin tuloksena syntyi neljä kategoriaa: teho-kas kommunikointi, puutteellinen kommunikointi, potilasturvallisuus sekä strukturoitu raportointi. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sairaanhoitohenkilökunta kokee hyödyllisimmäksi strukturoidun raportointimenetelmän, esimerkiksi ISBARin. Potilas-turvallisuuden parantumista ISBAR-menetelmän avulla ei tuloksessa kyetty todistamaan, koska mitään konkreettista mittausarvoa potilasturvallisuuden parantamiseksi ei aineis-ton perusteella löydetty. Tutkimustuloksen voi toki tulkita niin, että potilasturvallisuus kohenee parantuneen kommunikoinnin seurauksena.

The aim of this study was to show on the basis of literature that a systematic handover technique, such as ISBAR, increases patient safety and that it also enhances the commu-nication during handover. The following aim was to provide a helpful handover tool to the Cardiological ward at the Trianglehospital in Meilahti. This study was done as a liter-ature overview. The theoretical framework for the study was patient safety and communi-cation by Arto Helovuo, Marina Kinnunen, Karolina Peltomaa and Pirjo Pennanen from Potilasturvallisuus: potilasturvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännöllisesti. The data was collected from two databases, PubMed and Medline. The collection of data contained thirteen articles. Printed literature from the library of Arcada was also used. The analysis was done as an analysis of the content, using an inductive method. The study had two questions: does ISBAR increase patient safety and how did the healthcare staff experience ISBAR based on earlier studies. The study resulted in four categories: effective communication, lacking communication, patient safety and struc-tured handover. Based on the result, healthcare staffs do find a structured handover mod-el, such as ISBAR, a very helpful tool. Something that was not proven by this study was that there was no such evidence in the literature that pointed out the increase of patient safety that was particularly affected by ISBAR. Although no clear facts are shown as evi-dence, the understanding is that as a result of structured and effective communication a clear consequence is enhanced patient safety.