Caritativ vård inom akutvården : - en observationsstudie om dess förverkligande

Abstract

Sammandrag:

Studien är ett beställningsarbete av yrkeshögskolan Arcada, GROW- projektet. Studiens syfte är att fördjupa förståelsen för betydelsen av vårdandets kärna inom den prehospitala akutvården i syftet att förbättra patientbemötandet. Som teoretisk grund för studien har vårdteoretiker Erikssons vårdteori använts. Som metod för materialinsamlingen användes deltagande observation. Ett observationsschema skapades utgående från den tidigare forskningen, teoretiska referensramen och studiens forskningsfrågor som är: 1. Hur sker en tröstande, stödande och trygg beröringen av patienten? 2. Informeras patienten om sin situation och överlämning till en vårdanstalt? 3. Hur respekteras patientens integritet? Anteckningar i observationsschemat fördes under sammanlagt tjugo ambulansutryckningar i södra Finland på sex olika brandstationer. Sammanlagt deltog 24 informanter i studien. I observationsschemat ingick tre temaområden: beröring, information och integritet. Resultaten påvisade att psykisk beröring skedde i huvudsak genom ögonkontakt. Fysisk beröring i syfte att trösta, stöda och trygga patientens tillvaro framkom endast några gånger under observationerna. Patienten informering om sitt hälsotillstånd skedde i lite över hälften av observationerna medan information angående vårdåtgärder och vad som kunde förväntas på den mottagande vårdanstalten gavs i klart mindre mängd. Integriteten observerades i form av hur akutvårdarna beaktar patientens önskningar och vilja och hur patientens integritet som personlig sfär och rättighet respekterades i form av t.ex. skyddande av nakenhet. Patientens önskemål beaktades i nästan alla fall. Integritet som personlig sfär och rättighet respekterades i de flesta fall. Som deduktion av studien kan konstateras att caritativ vård kunde utövas mer inom den prehospitala akutvården och aktiv informering om patientbemötandet kunde skapa ett större medvetande hos vårdare och därmed skapa ett mer medvetet tänkande kring hur patienten bemöts.

Tiivistelmä:

Tutkimus on tilaustyö Ammattikorkeakoululta Arcada, GROW- projekti. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia hoitotieteellisestä näkökulmasta potilaan kohtaamista ensihoidossa ja täten syventää ymmärrystä kokonaisvaltaisesta hoitamisesta parantaakseen potilaskohtaamista ensihoidossa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty hoitotieteilijä Erikssonin hoitoteoriaa. Metodiikkana materiaalin keräämiseen on käytetty osallistuvaa havainnointia. Tutkimukseen kehitettiin havainnointikaavake joka perustui aikaisempiin tutkimuksiin, teoreettiseen viitekehykseen ja tutkimuskysymyksiin jotka ovat; 1. Miten lohduttava, tukeva ja turvallisuuden tunnetta antava kosketus potilaaseen toteutuu? 2. Informoidaanko potilasta hänen tilanteestaan ja mahdollisesta luovutuksesta hoitoyksikköön? 3. Miten potilaan integriteettiä kunnioitetaan? Yhteensä kahdessakymmenessä havainnointitilanteessa Etelä-Suomen ambulanssien hälytystehtävien aikana, tehtiin merkintöjä havainnointikaavakkeeseen. Havaintoja tehtiin kuudella eri paloasemalla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 24 ensihoitajaa. Havainnointikaavake perustui kolmeen teema-alueeseen: kosketus, informointi ja integriteetti. Tutkimustulokset osoittivat, että potilaan psyykkinen kosketus tapahtui lähinnä katsekontaktin kautta. Fyysinen kosketus tarkoituksena lohduttaa, tukea ja luoda potilaalle turvallisuudentunteen tapahtui vain muutamia kertojaa havaintojen aikana. Potilaan informointi hänen senhetkisestä terveydentilastaan toteutui noin puolessa havaintokerroista kun taas informointi koskien hoitotoimenpiteistä ja mitä potilas voi odottaa tapahtuvan vastaanottavassa hoitolaitoksessa, toteutui selvästi harvemmin. Koskien ensihoitajien kunnioitusta potilaan integriteettiä kohtaa havainnoitiin miten ensihoitaja huomioi potilaan toiveita ja tahtoa ja miten potilaan integriteettiä henkilökohtaisena sfäärinä ja oikeutena kunnioitetaan esimerkiksi alastomuuden peittämisenä. Potilaan toiveita ja tahtoa huomioitiin lähes kaikissa tapauksissa. Potilaan integriteettiä henkilökohtaisena sfäärinä ja oikeutena kunnioitettiin useimmissa tapauksissa. Tutkimuksen päätelmänä voidaan todeta että potilaan kokonaisvaltaista hoito voitaisiin harjoittaa useammin ensihoidossa. Hoitohenkilökunnan aktiivisempi tiedottaminen koskien potilaskohtaamista voisi luoda suurempaa tietoisuutta hoitohenkilökunnalla jonka kautta syntyisi tietoisempi ajattelu koskien miten potilas tulisi kohdata.

Abstract: This study is a commissioned work for University of Applied Sciences Arcada, GROW-project. Study's purpose is to deepen the understanding of the importance of the core in caring in emergency care within the purpose of improving patient encounter. As a theoretical basis for the study have care theorists Eriksson's theory of caring been used. As a method for collection of the material was participant observation used. An observation schema was created based on the previous research, theoretical framework, and the study's research questions which are; 1. How does comforting, supportive and inoffensive touch of the patient occur? 2. Does the patient get information about their situation and handover to an institution? 3. How does the respect for the patient’s integrity occur? Notes were written down into the observation schema in overall twenty ambulance missions in southern Finland on six different fire stations. A total of 24 informants participated in the study. The observation schema included three thematic areas: touch, information and integrity. The results showed that mental touch was mainly done through eye contact. Physical touch in order to comfort, support and give the patient a feeling of safety occurred only a few times during the observations. Informing the patient about his current health state was actualized in about half of the observations while informing about treatment procedures and what could be expected on the receiving institution was conducted much less. Integrity was observed in terms of how the paramedics pay attention to the patient's wishes and will and how patient integrity as personal sphere and rights were respected for example as such the covering of nakedness. Patient’s wishes and will was respected in almost all of the cases. Integrity as a personal sphere and right were respected in most cases. As deduction of the study can be found that caritative caring could be practiced more in the prehospital emergency care. More active sharing of information about patient encounter could create a greater awareness in caregivers and thereby create a more conscious way of thinking about how to meet the patient.