Peuran vanhan saha-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma

Abstract

Tämä opinnäytetyö pohjautuu maaperän kunnostuksen yleissuunnitelman laatimiseen. Suunnitelman kohteena oli Peuran vanha saha-alue Suonenjoella. Tavoitteena oli laatia alueelle kunnostussuunnitelma yhdistämällä kunnostus ja kaavoitus valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mahdollistamissa rajoissa. Lisäksi tavoitteena oli alueen yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Vanhalla saha-alueella on sen teollisen toiminnan loppumisen jälkeen suoritettu useita maaperän pilaantuneisuuden tutkimuksia, joissa alueella on mitattu korkeita dioksiini- ja furaanipitoisuuksia. Saha-alue on asemakaavoitettu lähinnä pientalovaltaiseen käyttötarkoitukseen mutta maaperän pilaantuneisuus on estänyt alueen ottamisen kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen.

Kunnostuksen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä alueelle suunniteltiin kaavaluonnos, jonka yksi tavoite oli perinteisen massanvaihdon avulla suoritettavan maaperän kunnostuksen minimointi. Lisäksi pyrittiin minimoimaan syntyvien maamassojen kuljetus, löytämällä massoille käyttötarkoitus mahdolli-simman läheltä kunnostettavaa kohdetta. Suunnitellun kaavaluonnoksen mukaisen kunnostuksen kus-tannuksia verrattiin alueen täydellisen kunnostuksen sekä alueen nykyisen asemakaavan toteuttamisen mahdollistavaan kunnostuksen aiheuttamiin kustannuksiin. Kunnostusmallien kustannuksia laskettaessa voitiin havaita suuri, jopa nelinkertainen ero kunnostusmallien lopullisissa kustannuksissa. Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelman valmistumisen myötä toimeksiantaja sai läpileikkauksen kunnostusmenetelmien vaikutuksesta kustannuksiin ja perinteisestä kunnostusmenetelmästä poikkeavan vaihtoehtomallin, joka mahdollisesti avartaa näkökohtia alueen kunnostukseen.

The aim of this thesis is to draw up a principal plan for soil remediation. The focus of the plan was the old Peura sawmill in Suonenjoki, while the objective was to draw up a remediation plan by combining remediation and town planning to the extent that Government Decree 214/2007 allows for. An additional aim of the study was harmonisation of the area’s urban structures. Several studies on soil contamination have been conducted at the old sawmill after it ceased operating, with high concentrations of dioxins and furan recorded. In town planning, the sawmill and its surrounds have, for the most part, been earmarked for the construction of small houses. However, soil contamination has prevented the land being used.

First of all, a draft plan for the area was outlined as part of the process to formulate the aforementioned principal plan. One aim of the draft plan was to minimise the use of traditional soil replacement tech-niques in soil remediation. Furthermore, efforts were made to keep the transportation of contaminated soil to a minimum by pinpointing areas as close as possible to the remedial area where use could be made of the soil. The costs of remediation outlined in the draft plan were compared to, firstly, the costs generated by remediation linked to the current town plan and its realisation and, secondly, the costs of the area’s full remediation. Upon calculating these costs, a fourfold difference could be observed in the final cost structures of different remediation models. With the completion of the soil remediation draft plan, the study’s sponsor obtained a cross section of the impacts of the different remediation procedures on costs as well as an alternative model that differs from traditional methods of remediation. This alternative model has the potential to widen the scope of debate concerning the future of the area.