RAVITSEMUSINTERVENTIOON OSALLISTUNEIDEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN KOKEMUKSET RYHMÄSTÄ JA SEN HYÖTY OSALLISTUJALLEEN
Pesonen, Hennariikka (2013)
Pesonen, Hennariikka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013062414479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013062414479
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Toimintaterapiapalveluita käytetään usein terveyden edistämiseen ja ne voivat kohdentua sekä
suoraan että epäsuorasti painonhallintaan ja siihen liittyviin haasteisiin. Nämä palvelut keskittyvät
usein elämäntapoihin ja merkitykselliseen toimintaan. Terveyttä edistävät toimintaterapiainterventiot
eivät välttämättä keskity ainoastaan painonhallintaan, vaan mahdollistavat asiakkaan muutosmahdollisuudet
elämän eri osa-alueilla, jonka tarkoituksena on ylläpitää pidempiaikaista hyvinvointia.
Ravitsemukseen kohdistuva interventio on yksi esimerkki siitä kuinka toimintaterapialla voidaan
tukea ja edistää elämäntapamuutosta. Intervention avulla voidaan tarjota tietoa ja uusia toimintatapoja
yksilöille tai ryhmille. Tarkoituksena on, että yksilö itse oivaltaisi omat vaikuttamisen mahdollisuudet
terveytensä edistämiseksi ja saisi tätä kautta omaksuttua muutosta pysyvästi. Mielenterveyskuntoutujilla
ravitsemusintervention tulisi keskittyä terveellisten elämäntapojen edistämiseen,
ravitsemustottumusten muuttamiseen ja aktiivisuuteen.
Opinnäytetyöni tarkoitus oli kartoittaa ravitsemusinterventioon osallistuneiden mielenterveyskuntoutujien
kokemuksia ja selvittää mikä ryhmän hyöty on ollut osallistujalleen. Opinnäytetyöni toimeksiantajana
oli Suvimäen Klubitalo. Interventioiden tutkiminen on tärkeää, jotta asiakkaan oma
ääni saadaan kuuluviin ja palveluntarjoajat voivat tätä kautta kehittää tarjoamiaan palveluita sopivammiksi
asiakkailleen. Asiakkaan oma kokemus on tiedollisesti arvokasta toimeksiantajalle, sillä
asiakas itse on oman terveydentilansa paras asiantuntija ja tätä kautta hänet voidaan myös osallistaa
palveluiden muodostamiseen.
Opinnäytetyön tutkimus oli laadullinen ja se toteutettiin yksilöhaastatteluilla teemahaastattelun
periaatteiden mukaisesti. Haastattelun teemojen, aineiston analysoinnin ja tutkimustulosten koostamisen
tukena käytettiin PEO-mallia. Tutkimustulosten perusteella ravitsemusinterventiossa hyöty
ryhmään osallistuneille on tapahtunut eritasoisesti. Myönteisiä muutoksia ravitsemuksessa tapahtui
terveellisempään suuntaan; osallistujat olivat soveltaneet ryhmästä saatua tietoa ja taitoa jossain
määrin omaan arkeensa. Elämäntapamuutosta oli tapahtunut pienissä määrin.
Toimintaterapiapalveluita käytetään usein terveyden edistämiseen ja ne voivat kohdentua sekä
suoraan että epäsuorasti painonhallintaan ja siihen liittyviin haasteisiin. Nämä palvelut keskittyvät
usein elämäntapoihin ja merkitykselliseen toimintaan. Terveyttä edistävät toimintaterapiainterventiot
eivät välttämättä keskity ainoastaan painonhallintaan, vaan mahdollistavat asiakkaan muutosmahdollisuudet
elämän eri osa-alueilla, jonka tarkoituksena on ylläpitää pidempiaikaista hyvinvointia.
Ravitsemukseen kohdistuva interventio on yksi esimerkki siitä kuinka toimintaterapialla voidaan
tukea ja edistää elämäntapamuutosta. Intervention avulla voidaan tarjota tietoa ja uusia toimintatapoja
yksilöille tai ryhmille. Tarkoituksena on, että yksilö itse oivaltaisi omat vaikuttamisen mahdollisuudet
terveytensä edistämiseksi ja saisi tätä kautta omaksuttua muutosta pysyvästi. Mielenterveyskuntoutujilla
ravitsemusintervention tulisi keskittyä terveellisten elämäntapojen edistämiseen,
ravitsemustottumusten muuttamiseen ja aktiivisuuteen.
Opinnäytetyöni tarkoitus oli kartoittaa ravitsemusinterventioon osallistuneiden mielenterveyskuntoutujien
kokemuksia ja selvittää mikä ryhmän hyöty on ollut osallistujalleen. Opinnäytetyöni toimeksiantajana
oli Suvimäen Klubitalo. Interventioiden tutkiminen on tärkeää, jotta asiakkaan oma
ääni saadaan kuuluviin ja palveluntarjoajat voivat tätä kautta kehittää tarjoamiaan palveluita sopivammiksi
asiakkailleen. Asiakkaan oma kokemus on tiedollisesti arvokasta toimeksiantajalle, sillä
asiakas itse on oman terveydentilansa paras asiantuntija ja tätä kautta hänet voidaan myös osallistaa
palveluiden muodostamiseen.
Opinnäytetyön tutkimus oli laadullinen ja se toteutettiin yksilöhaastatteluilla teemahaastattelun
periaatteiden mukaisesti. Haastattelun teemojen, aineiston analysoinnin ja tutkimustulosten koostamisen
tukena käytettiin PEO-mallia. Tutkimustulosten perusteella ravitsemusinterventiossa hyöty
ryhmään osallistuneille on tapahtunut eritasoisesti. Myönteisiä muutoksia ravitsemuksessa tapahtui
terveellisempään suuntaan; osallistujat olivat soveltaneet ryhmästä saatua tietoa ja taitoa jossain
määrin omaan arkeensa. Elämäntapamuutosta oli tapahtunut pienissä määrin.