Omahoitajuus Keski-Suomen Keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla hoitajien kokemana

Abstract

Omahoitajuutta toteutetaan yleisesti lastenosastoilla sairaaloissa. Mallin on todettu soveltuvan vastasyntyneiden teho‐osastolle. Jokaiselle lapselle nimetään omahoitaja / omahoitajia, jotka koordinoivat hoitoa yhdessä lääkärin ja perheen kanssa. Omahoitajan toiminnan tarkoitus on taata potilaalle korkealaatuinen hoito. Omahoitajuutta pidetään hoitotyön kehittyneimpänä mallina. Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvailla hoitajien kokemuksia omahoitajuuden toteutumisesta Keski‐ Suomen Keskussairaalan vastasyntyneiden teho‐osastolla. Mitä omahoitajuus hoitajien mielestä on ja miten he sitä toteuttavat. Lisäksi oli tarkoitus selvittää omahoitajuutta edistäviä tai estäviä asioita. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastatteluihin osallistui neljä vastasyntyneiden teho‐osaston hoitajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä luokittelulla. Tulokset osoittivat että omahoitajuus koettiin tärkeäksi asiaksi vastasyntyneiden teho‐osastolla. Vanhemmilta oli saatu paljon positiivista palautetta omahoitajuudesta. Omahoitajuuden koettiin helpottavan hoitajan oman työn suunnittelua. Omahoitajalla koettiin olevan suuri vastuu lapsesta ja joskus omahoitajuus koettiin myös melko raskaaksi. Omahoitajuutta edistäviä tekijöitä haastateltavien mielestä olivat sitoutunut työyhteisö, positiiviset kokemukset ja läheiset välit vanhempiin. Estävinä tekijöinä koettiin kiire, henkilökuntarakenteesta johtuvat asiat sekä toisaalta myös se, että koko henkilökunta ei ole sitoutunut omahoitajuuteen. Myös lapsen siirtyminen tehohuoneesta jatkohoitohuoneseen saattoi estää omahoitajuuden toteutumista. Saatuja tuloksia voidaan käyttää Keski‐Suomen Keskussairaalan vastasyntyneiden teho‐osastolla omahoitajuuden kehittämisessä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa työyksiköissä.

Primary nursing is a common concept on children’s ward at hospitals. It has been noted that the concept is suitable for new‐born intensive care units. Every infant is appointed a primary nurse who co‐ordinates the care in co‐operation with the doctor and family. The aim of primary nursing is to guarantee high quality care. Primary nursing is considered the most advanced model of nursing. The goal of this thesis was to describe nurses’ experiences on implementing primary nursing at Central Finland Health Care District in neonatal intensive care. The purpose was to examine what the nurses thought about primary nursing and how they implemented. In addition, another aim was to find out issues that would promote or hinder primary nursing. The method of the thesis was quantitative, and the material was collected by using theme interviews. Four intensive care nurses were interviewed. The data analysis was carried out by empirically oriented classification. The results showed that primary nursing was considered as an essential part of intensive care nursing. Parents had given plenty of positive feedback on primary nursing. Primary nursing was seen to ease nurses’ personal work planning. The responsibility for the child was found to be high and primary nursing occasionally rather stressful. A committed work community, positive experiences and close relations with parents were mentioned as matters that would promote primary nursing. As hindrances were mentioned shortage of time, issues related to the structure of the personnel and, on the other hand, the lack of some employees’ commitment to primary nursing. Besides, transferring the child from intensive care to follow‐up treatment may have hindered implementing primary nursing. The results can be used at the Neonatal Intensive Care Unit of Central Finland Health Care District to develop primary nursing. The results are applicable in other work units as well.