Ryhmätoiminta ja ohjaajuus tukemassa lapsen osallisuutta : Havaintoja lastensuojelun asiakkaille suunnatusta tyttöryhmästä
Halkilahti, Liisa; Enoranta, Maiju (2013)
Halkilahti, Liisa
Enoranta, Maiju
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013080714635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013080714635
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsitteli lapsen osallisuuden kokemusta lastensuojelun avohuollon asiakkaiden näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin osana Tampere Praksis -hanketta. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa Tampereen kaupungin Läntisen lapsiperheiden sosiaaliaseman kehittämisteemaan, osallisuuteen, liittyen. Opinnäytetyö toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupungin Läntisen lapsiperheiden sosiaaliaseman lastensuojelun ohjaustyön kanssa.
Tavoitteena oli selvittää, miten ryhmätoiminnan avulla voidaan tukea lapsen osallisuutta. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, miten lapsen nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemusta voidaan vahvistaa ja miten ohjaajuus tuki lapsen osallisuutta prosessin aikana. Opinnäytetyön aineisto kerättiin järjestämällä ryhmätoimintaa 8–12-vuotiaille lastensuojelun avohuollon asiakastytöille marraskuun 2012 ja maaliskuun 2013 välisenä aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia. Lisäksi kerättiin palautetta ryhmän jäseniltä sekä heidän vanhemmiltaan. Myös ohjaustyöntekijän kanssa käytyjä työnohjauskeskusteluja hyödynnettiin osana opinnäytetyön aineistoa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että tyttöryhmä tuki jäsentensä osallisuuden kokemusta. Tytöt kokivat tulleensa nähdyiksi ja kuulluiksi ryhmätoiminnan aikana. Heidän osallisuuttaan tuki mahdollisuus ilmaista mielipiteitä, yksilöllinen huomioiminen, ryhmän sisäisen luottamuksen ja yhteisöllisyyden syntyminen sekä mahdollisuus osallistua ryhmätoimintaan omilla ehdoillaan. Opinnäytetyö osoitti, että ryhmän ohjaajan toiminnalla on merkitystä lapsen osallisuuden kokemuksen syntymisen näkökulmasta. Tytöt otettiin mukaan ryhmän suunnitteluun ja muuhun päätöksentekoon, mikä vahvisti heidän kokemustaan tasavertaisina ja arvokkaina ryhmän jäseninä. Myös vanhemmat kokivat lastensa tulleen hyvin huomioiduiksi ja kuulluiksi ryhmässä.
Opinnäytetyö osoitti ryhmätoiminnan olevan tehokas työmenetelmä asiakkaan osallisuuden edistämisessä ja tukemisessa. Sitä on mahdollista hyödyntää monien eri asiakasryhmien kanssa. Ryhmätoiminta voi parhaimmillaan saada aikaan voimaannuttavia kokemuksia ja tunteen johonkin kuulumisesta. Ryhmätoiminnan merkitystä sosiaalialan työmenetelmänä ei tule unohtaa.
Tavoitteena oli selvittää, miten ryhmätoiminnan avulla voidaan tukea lapsen osallisuutta. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, miten lapsen nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemusta voidaan vahvistaa ja miten ohjaajuus tuki lapsen osallisuutta prosessin aikana. Opinnäytetyön aineisto kerättiin järjestämällä ryhmätoimintaa 8–12-vuotiaille lastensuojelun avohuollon asiakastytöille marraskuun 2012 ja maaliskuun 2013 välisenä aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia. Lisäksi kerättiin palautetta ryhmän jäseniltä sekä heidän vanhemmiltaan. Myös ohjaustyöntekijän kanssa käytyjä työnohjauskeskusteluja hyödynnettiin osana opinnäytetyön aineistoa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että tyttöryhmä tuki jäsentensä osallisuuden kokemusta. Tytöt kokivat tulleensa nähdyiksi ja kuulluiksi ryhmätoiminnan aikana. Heidän osallisuuttaan tuki mahdollisuus ilmaista mielipiteitä, yksilöllinen huomioiminen, ryhmän sisäisen luottamuksen ja yhteisöllisyyden syntyminen sekä mahdollisuus osallistua ryhmätoimintaan omilla ehdoillaan. Opinnäytetyö osoitti, että ryhmän ohjaajan toiminnalla on merkitystä lapsen osallisuuden kokemuksen syntymisen näkökulmasta. Tytöt otettiin mukaan ryhmän suunnitteluun ja muuhun päätöksentekoon, mikä vahvisti heidän kokemustaan tasavertaisina ja arvokkaina ryhmän jäseninä. Myös vanhemmat kokivat lastensa tulleen hyvin huomioiduiksi ja kuulluiksi ryhmässä.
Opinnäytetyö osoitti ryhmätoiminnan olevan tehokas työmenetelmä asiakkaan osallisuuden edistämisessä ja tukemisessa. Sitä on mahdollista hyödyntää monien eri asiakasryhmien kanssa. Ryhmätoiminta voi parhaimmillaan saada aikaan voimaannuttavia kokemuksia ja tunteen johonkin kuulumisesta. Ryhmätoiminnan merkitystä sosiaalialan työmenetelmänä ei tule unohtaa.