7-nimisen joen taajamavaluma-alueet ja niiden aiheuttama kuormitus
Lampinen, Kaisa (2013)
Lataukset:
Lampinen, Kaisa
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013081614694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013081614694
Tiivistelmä
Hulevesillä tarkoitetaan sade- ja sulamisvesiä, jotka keräävät mukaansa ravinteita ja muita epäpuhtauksia maan pinnalta, rakennusten katoilta ja muilta vastaavilta pinnoilta. Viime vuosina lisääntyneiden rankkasateiden aiheuttamat kaupunkitulvat eri puolilla Suomea ovat lisänneet keskustelua hulevesien hallinnan merkityksestä sekä yhteisten kansallisten periaatteiden määrittämisestä hulevesien osalta.
Opinnäytetyössä selvitettiin hulevesien aiheuttamaa kuormitusta Mikkelin 7-nimiselle joelle. Selvitettiin kuinka suuri osuus kuormituksesta on peräisin tutkimusalueen ulkopuolisilta valuma-alueilta ja vastaavasti kuinka suuri osuus on taajamavaluma-alueilta lähtöisin. Työssä myös paikannettiin tarkemmin hulevesikuormituksen lähteitä näytteenoton ja olemassa olevan tiedon avulla. Kuormituslähteiden arviointiin käytettiin myös karttatietoa ja omia havaintoja.
Saaduista tuloksista saatiin selville, että taajamavaluma-alueilta tuleva kuormitus on huomattavasti suurempi verrattuna tutkimusalueen ulkopuolisilta valuma-alueilta tulevaan kuormitukseen. Selvisi myös, että suurin taajamavaluma-alueilta tuleva fosforikuorma on lähtöisin Rantakylän alueelta.
Hulevesien laatu vaihtelee sää- ja valuntaolojen mukaan, minkä vuoksi laajamittaisempi näytteenotto antaisi tarkemman kuvan hulevesien laadusta. Jotta ravinteiden määristä saataisiin tarkkoja tuloksia, tulisi näytteenottopisteissä olla jatkuva näytteenotto koko lumien sulamisjakson tai vastaavasti sateen ajan. Lisäksi näytteenoton olisi hyvä jatkua useamman vuoden ajan esimerkiksi keväällä lumien sulamisen aikaan sekä kesällä sateiden aikaan.
Opinnäytetyössä selvitettiin hulevesien aiheuttamaa kuormitusta Mikkelin 7-nimiselle joelle. Selvitettiin kuinka suuri osuus kuormituksesta on peräisin tutkimusalueen ulkopuolisilta valuma-alueilta ja vastaavasti kuinka suuri osuus on taajamavaluma-alueilta lähtöisin. Työssä myös paikannettiin tarkemmin hulevesikuormituksen lähteitä näytteenoton ja olemassa olevan tiedon avulla. Kuormituslähteiden arviointiin käytettiin myös karttatietoa ja omia havaintoja.
Saaduista tuloksista saatiin selville, että taajamavaluma-alueilta tuleva kuormitus on huomattavasti suurempi verrattuna tutkimusalueen ulkopuolisilta valuma-alueilta tulevaan kuormitukseen. Selvisi myös, että suurin taajamavaluma-alueilta tuleva fosforikuorma on lähtöisin Rantakylän alueelta.
Hulevesien laatu vaihtelee sää- ja valuntaolojen mukaan, minkä vuoksi laajamittaisempi näytteenotto antaisi tarkemman kuvan hulevesien laadusta. Jotta ravinteiden määristä saataisiin tarkkoja tuloksia, tulisi näytteenottopisteissä olla jatkuva näytteenotto koko lumien sulamisjakson tai vastaavasti sateen ajan. Lisäksi näytteenoton olisi hyvä jatkua useamman vuoden ajan esimerkiksi keväällä lumien sulamisen aikaan sekä kesällä sateiden aikaan.