Eläinten hyvinvoinnin tuen uudistuksen vaikutukset lypsykarjatiloilla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia ja muutoksia eläinten hyvinvoinnin tuen uudistuminen vuonna 2012 on saanut aikaan lypsykarjatiloilla. Työn toimeksiantajana on Maaseutuvirasto.

Työn teoriaosuudessa käsitellään maataloustukien rakennetta ja merkitystä sekä EU:n maatalouspolitiikkaa eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Eläinten hyvinvoinnin tuen perusteet, tavoitteet, sitoumusehdot ja tuen uudistuminen kuvataan työn teoriaosuudessa.

Työn tutkimusosa toteutettiin kvantitatiivisena kyselynä, joka lähetettiin sähköisesti satunnaisotannalla valituille 300 lypsykarjatilalle. Kyselyn vastausprosentti oli 27.

Tutkimuksessa selvisi, että tukitason nousu oli tärkein syy sitoutua uusiin sitoumusehtoihin. Myös tuotantotason nousua, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantumista pidettiin merkittävinä seikkoina. Lähes puolella vastanneista tiloista oli tehty myös investointeja uusien ehtojen täyttämiseksi. Työskentelytavat olivat muuttuneet neljäsosalla, ja työmäärä lisääntynyt kolmasosalla tutkimukseen vastanneista.

Tutkimustulokset vahvistavat käsitystä siitä, että eläinten hyvinvoinnin tuen uudistamisella on vaikutusta juuri niihin asioihin, jotka tuen tavoitteina ovatkin. Eläinten hyvinvointiin panostetaan uudistuneeseen eläinten hyvinvoinnin tukeen sitoutuneilla lypsykarjatiloilla aiempaa enemmän ja noussut tukitaso vastaa paremmin tukiehtojen aiheuttamaa työmäärää.

The purpose of this thesis was to chart what kind of impacts and changes the reformation of animal welfare subsidies in 2012 has caused in dairy farms. The commissioner of the Bachelor’s thesis is Maaseutuvirasto.

In the theoretical frame of reference, the structure and meaning of agricultural subsidies is discussed as well as EU agricultural politics from the point of view of animal welfare. The basics, aims, the terms of commitment and the reformation on animal welfare payment are discussed.

The study was conducted as a quantitative survey, which was sent to 300 randomly picked dairy farms. The response rate of the survey was 27 percent.

The study revealed that an increase of payment was the most important reason to commit to new terms. Also the upturn in the production level and improvement in animal welfare and health were considered to be significant things. Investments were made on almost half of the farms. Working methods had changed for a quarter of respondents and for a third of respondents the amount of work had increased.

The results of the study confirm the impression that the reformation of animal welfare payment has an influence on the very matters that are the objectives of the animal welfare payment. Dairy farms committed to new animal welfare payment terms have invested in animal welfare more than before and the increase of payment measures up better with the amount of work that comes from committing to the new terms.