Naistentautien leikkaussalin perehdytysmateriaalin analyysi
Karlsson, Sandra; König, Selina (2012)
Karlsson, Sandra
König, Selina
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209756
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209756
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Tulevaisuuden sairaala – Hoitotyön kehittämisprojektia 2009–2015 Hoi-Pro, jonka keskeisenä tavoitteena on kehittää hoitotyötä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin siirtyessä aluekohtaiseen toimintamalliin. Opinnäytetyön aihe on lähtöisin Hoitotyön kehittämisprojektin (Hoi-Pro) osatehtävästä Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Opinnäytetyö tehdään Turun ammattikorkeakoulun (Turun AMK) ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteistyönä. (Kummel & projektiryhmä 2013, 3.)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) naistentautien leikkaussalin 350 perehdytysmateriaalia. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa perehdytysmateriaalin sisällöstä ja puutteista. Opinnäytetyön tuloksilla pyritään kehittämään leikkaussalin perehdytysmateriaalia ja perehdytystä. Opinnäytetyön tavoitteen pohjalta muodostettiin kolme tutkimuskysymystä: Mitä perehdytysmateriaalia naistentautien leikkaussalissa on? Mitä naistentautien leikkaussalin perehdytysmateriaali sisältää? Mitä puutteita naistentautien leikkaussalin perehdytysmateriaalissa on?
Tutkimus oli pääosin kvalitatiivinen ja osittain kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostui valmiista yksityisistä dokumenteista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jossa alkuperäinen perehdytysmateriaali pelkistettiin ja ryhmiteltiin alaluokkiin. Alaluokat yhdistettiin yläluokiksi ja edelleen pääluokiksi. Kategorioiden muodostumisen jälkeen luokat kvantifioitiin, jotta tutkimustulokset saatiin määrälliseen muotoon.
Opinnäytetyön päätulokset olivat vastauksia tutkimuskysymyksiin. Naistentautien leikkaussalissa oli työntekijöille ja opiskelijoille omat erilliset perehdytyskansionsa. Perehdytysmateriaalin sisällöstä muodostui kolme pääluokkaa. Yläluokat työtilat, työaika, henkilökunta, käytännön asiat sekä perehdytyksen tarkistuslista muodostivat pääluokan työympäristöön liittyvä tieto. Yläluokat toimenpiteet, toimenkuvat, työturvallisuus, potilasturvallisuus, perioperatiivinen hoitotyö, työetiikka ja hoitotyön strategia rakentuivat pääluokaksi työtehtäviin liittyvä tieto. Opiskelijan perehdytysmateriaalin yläluokista opiskelijaohjaus, tavoitteet sekä arviointi muodostui pääluokka työharjoitteluun liittyvä tieto.
Määrällisesti naistentautien leikkaussalin kirjallinen perehdytysmateriaali sisälsi kokonaisuudessaan melko tasaisesti tietoa jokaisen yläluokan sisällöstä. Työntekijän ja opiskelijan perehdytyskansiot erosivat paikoin sisällöltään, jolloin vertailun sekä teorian ja aikaisempien tutkimusten avulla havaittiin muutamia puutteita. Merkittävimmät puutteet olivat perehdytyssuunnitelman puuttuminen sekä etenkin työntekijän materiaalissa yleisimpiä toimenpiteitä ja lääkehoitoa koskevan tiedon puuttuminen. Lisäksi perehdytysmateriaali oli rakenteeltaan hieman sekava ja työ- sekä potilasturvallisuutta käsiteltiin hyvin niukasti.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) naistentautien leikkaussalin 350 perehdytysmateriaalia. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa perehdytysmateriaalin sisällöstä ja puutteista. Opinnäytetyön tuloksilla pyritään kehittämään leikkaussalin perehdytysmateriaalia ja perehdytystä. Opinnäytetyön tavoitteen pohjalta muodostettiin kolme tutkimuskysymystä: Mitä perehdytysmateriaalia naistentautien leikkaussalissa on? Mitä naistentautien leikkaussalin perehdytysmateriaali sisältää? Mitä puutteita naistentautien leikkaussalin perehdytysmateriaalissa on?
Tutkimus oli pääosin kvalitatiivinen ja osittain kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostui valmiista yksityisistä dokumenteista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jossa alkuperäinen perehdytysmateriaali pelkistettiin ja ryhmiteltiin alaluokkiin. Alaluokat yhdistettiin yläluokiksi ja edelleen pääluokiksi. Kategorioiden muodostumisen jälkeen luokat kvantifioitiin, jotta tutkimustulokset saatiin määrälliseen muotoon.
Opinnäytetyön päätulokset olivat vastauksia tutkimuskysymyksiin. Naistentautien leikkaussalissa oli työntekijöille ja opiskelijoille omat erilliset perehdytyskansionsa. Perehdytysmateriaalin sisällöstä muodostui kolme pääluokkaa. Yläluokat työtilat, työaika, henkilökunta, käytännön asiat sekä perehdytyksen tarkistuslista muodostivat pääluokan työympäristöön liittyvä tieto. Yläluokat toimenpiteet, toimenkuvat, työturvallisuus, potilasturvallisuus, perioperatiivinen hoitotyö, työetiikka ja hoitotyön strategia rakentuivat pääluokaksi työtehtäviin liittyvä tieto. Opiskelijan perehdytysmateriaalin yläluokista opiskelijaohjaus, tavoitteet sekä arviointi muodostui pääluokka työharjoitteluun liittyvä tieto.
Määrällisesti naistentautien leikkaussalin kirjallinen perehdytysmateriaali sisälsi kokonaisuudessaan melko tasaisesti tietoa jokaisen yläluokan sisällöstä. Työntekijän ja opiskelijan perehdytyskansiot erosivat paikoin sisällöltään, jolloin vertailun sekä teorian ja aikaisempien tutkimusten avulla havaittiin muutamia puutteita. Merkittävimmät puutteet olivat perehdytyssuunnitelman puuttuminen sekä etenkin työntekijän materiaalissa yleisimpiä toimenpiteitä ja lääkehoitoa koskevan tiedon puuttuminen. Lisäksi perehdytysmateriaali oli rakenteeltaan hieman sekava ja työ- sekä potilasturvallisuutta käsiteltiin hyvin niukasti.