Arbetsrelaterad stress, muskuloskeletala besvär och stresshantering hos kontorsarbetare : En forskningsöversikt
Englund, Eva; Huuhtanen, Annika (2013)
Englund, Eva
Huuhtanen, Annika
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090314938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090314938
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tutkimuskatsaus, jonka tarkoituksena on tutkia työhyvinvointia fysioterapeuttisesta näkökulmasta toimistotyöntekijöiden työperäiseen stressiin keskittyen. Opinnäytetyö on osa WASI-hanketta (Work Ability & Social Inclusion), jossa keskeisessä roolissa mukana ovat Arcada - University of Applied Sciences, Tallinn University of Technology ja Riga Stradins University kesken. Tutkimuskatsauksessamme selvitämme millaisia keinoja on käytetty työperäisen stressin mittaamiseen. Lisäksi selvitämme millaisia yhteyksiä työperäisellä stressillä ja psykososiaalisilla tekijöillä on todettu olevan tuki- ja liikuntaelinvammojen kanssa. Selvennämme myös millaisilla keinoilla on todettu olevan vaikutuksia työperäisen stressin hallintaan. Tutkimuskatsauksen kysymykset on muotoiltu seuraavanlaisesti: 1. Mitä keinoja on käytetty työperäisen stressin mittaamiseen toimistotyöntekijöillä? 2. Millaisia yhteyksiä työperäisellä stressillä tai muilla työhön liittyvillä psykososiaalislla tekijöillä on todettu olevan tuki- ja liikuntaelinvammojen kanssa? 3. Millaisilla keinoilla on todettu olevan vaikutus työperäisen stressin hallintaan?
Kirjallisuushaku tehtiin systemaattisesti viidessä eri tietokannassa sekä manuaalisina hakuina. Yhteensä 29 tutkimusta sisällytettiin katsaukseen sekä tarkastettiin laaduntarkastuslomakkeella. Kolme tutkimusta hylättiin katsauksesta.
Tulokset tuovat ilmi erilaisia käyttökelpoisia stressimittareita. Tavallisia biologisia stressin mittareita olivat kortisoli ja verenpaine, kun taas subjektiivisia mittareita, muun muassa kyselylomakkeita, usein käytettiin täydentävänä kokemusten esilletuojana. Yhteys stressin ja muiden psykososiaalisten tekijöiden ja tuki- ja liikuntaelinvammojen välillä löytyi. Kehonosat, jotka olivat tavallisimmin alttiita vammoille, olivat olkapää, yläselkä ja kyynärvarsi. Muun
muassa työn kuormittavuuden aiheuttamalla stressillä, työn alentuneella kontrollilla sekä
vuorovaikutuksella oli positiivinen yhteys tuki- ja liikuntaelinvammoihin. Sisällytetyt tutkimukset osoittivat psyykkisten stressinhallintamenetelmien tuovan selkeämpiä vaikutuksia stressinhallintaan, kuin ne tutkimukset, joissa käytettiin ainoastaan fyysisiä metodeja, kuten liikuntaa eri muodoissa.
Kirjallisuushaku tehtiin systemaattisesti viidessä eri tietokannassa sekä manuaalisina hakuina. Yhteensä 29 tutkimusta sisällytettiin katsaukseen sekä tarkastettiin laaduntarkastuslomakkeella. Kolme tutkimusta hylättiin katsauksesta.
Tulokset tuovat ilmi erilaisia käyttökelpoisia stressimittareita. Tavallisia biologisia stressin mittareita olivat kortisoli ja verenpaine, kun taas subjektiivisia mittareita, muun muassa kyselylomakkeita, usein käytettiin täydentävänä kokemusten esilletuojana. Yhteys stressin ja muiden psykososiaalisten tekijöiden ja tuki- ja liikuntaelinvammojen välillä löytyi. Kehonosat, jotka olivat tavallisimmin alttiita vammoille, olivat olkapää, yläselkä ja kyynärvarsi. Muun
muassa työn kuormittavuuden aiheuttamalla stressillä, työn alentuneella kontrollilla sekä
vuorovaikutuksella oli positiivinen yhteys tuki- ja liikuntaelinvammoihin. Sisällytetyt tutkimukset osoittivat psyykkisten stressinhallintamenetelmien tuovan selkeämpiä vaikutuksia stressinhallintaan, kuin ne tutkimukset, joissa käytettiin ainoastaan fyysisiä metodeja, kuten liikuntaa eri muodoissa.