Mielikuvittele kirjasto : eläytymismenetelmä kehittämistutkimuksen välineenä ammattikorkeakoulukirjastossa

Abstract

Kehittämistutkimuksen tarkoitus oli tutkia Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ajatuksia siitä, millaisessa Kampuskirjastossa he haluaisivat asioida ja oleskella. Sen tavoitteena oli auttaa Seinäjoen korkeakoulukirjaston palvelu- ja tilasuunnittelua muodostamalla kuva tulevaisuuden Kampuskirjastosta. Tutkimuksen aihe oli ajankohtainen, koska Seinäjoen korkeakoulukirjastoa uudistettiin samaan aikaan tiivistämällä kirjastoverkostoa toimipisteitä yhdistämällä. Tutkimuksen teoriapohjassa käsiteltiin muutosjohtamista ja perehdyttiin palvelumuotoilun teoriaan.

Tutkimusmenetelmä oli eläytymismenetelmä. Eläytymisen pohjana käytettiin kahta erilaista kehyskertomusta, joihin vastaajat kirjoittivat jatkon. Kehyskertomusten variaationa toimi uuden kirjaston suunnitteleminen tai nykyisen Kampuskirjaston remontointi. Tarinat kerättiin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kolmesta eri ryhmästä ja niitä kertyi yhteensä 44. Puolet vastaajista eläytyi uuden kirjaston suunnitteluun ja puolet nykyisen remontointiin. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti palvelumuotoilun teoriaan pohjautuvaa analyysirunkoa avuksi käyttäen.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että Seinäjoen korkeakoulukirjaston tärkeimmät tekijät ovat tila ja sen kalustus sekä palveluja tuottava henkilökunta. Kampuskirjaston halutaan olevan viihtyisä ja rauhallinen paikka opiskeluun ja yhdessäoloon. Henkilökunnan halutaan olevan ammattitaitoista ja avuliasta. Henkilökohtainen ohjaus on tarinoiden mukaan tärkeä osa tulevaisuuden Kampuskirjastoa.

The purpose of this study was to examine in what kind of library the students of Seinäjoki University of Applied Sciences, SUAS, would like to study and spend time. The objective was to facilitate the planning of the services and give ideas for the spatial design of the Seinäjoki Academic Library Library by forming the picture of the library. The subject of the study was topical because the Seinäjoki Academic Library was reformed at the same time by reducing the library network. In the theoretical part of this study management of change and the theory of service design were examined.

The research method was empathy-based stories. Two different frame stories to which the students wrote an extension were used as a base of the empathy-based stories. The designing of the new library and the renovation of the present Campus Library were the variations of the frame stories. The stories were collected in three different groups in SUAS, altogether 44 stories. Half of the students wrote about their visions of the new library and half of the renovation of the present library. The material was analysed according to the principles of the qualitative content analysis using the analysis body which was based on the theory of the service design.

On the basis of the results of the study it can be concluded that the most important factors of the Seinäjoki Academic Library are the library space and its furnishing and the staff that provides services. Students want the Campus Library to be a cosy and peaceful place to study and spend time in. They want the staff to be skilled and helpful. Personal help and guidance are an important part of the Seinäjoki Academic Library of the future.