Neuvolan terveydenhoitajien näkemys alle seitsemänvuotiaiden lasten tunne- ja turvataitokasvatuksesta

Abstract

Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa terveydenhoitajien tietämystä tunne- ja turvataitokasvatuksesta sekä alle seitsemänvuotiaiden lasten hyvinvoinnista. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten olemassa oleva tunne- ja turvataitokasvatusmateriaali ja kohderyhmien tarpeet kohtaavat. Opinnäytetyön tavoitteena on edistää terveydenhoitoalan ammattilaisten tietämystä tunne- ja turvataidoista. Tunne- ja turvataitokasvatuksen tarkoituksena on luoda lapselle turvallinen ympäristö, joka tukee lapsen kasvua ja kehitystä, tällöin lapsi luottaa itseensä sekä tuntee olevansa arvokas ja hyväksytty. Opinnäytetyö on osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön aikuiskoulutuksen Seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksikön Tunne- ja turvataidot osaamiseksi -projektia, jonka avulla kehitetään Jyväskylän alueen tunne- ja turvataitokasvatusta. Opinnäytetyössä hyödynnetään Precede-Proceed -mallin sosiaalista ja epidemiologista arviointia. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla kuutta neuvolan terveydenhoitajaa Jyväskylän yhteistoiminta-alueella. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastatteluissa kartoitettiin terveydenhoitajan näkemystä lasten hyvinvointia uhkaavista ja tukevista tekijöistä. Terveydenhoitajien mukaan suurin osa lapsista voi hyvin Jyväskylän alueella. Tärkeimmäksi keinoksi toteuttaa tunne- ja turvataitokasvatusta terveydenhoitajat näkivät vanhempien ohjaamisen sekä tunne- ja turvataitokasvatusmateriaalin antamisen. Terveydenhoitajat kokivat, että tunne- ja turvataitokasvatuksen antamisen tueksi ei ole riittävästi kyseiseen aiheeseen kohdennettua materiaalia. Yleisesti terveydenhoitajat kokivat oman tunne- ja turvataitokasvatus osaamisensa puutteelliseksi. Opinnäytetyön tulosten pohjalta nousi tarve kehittää tunne- ja turvataitokasvatusmateriaalia sekä terveydenhoitajien lisäkoulutusta. Tunne- ja turvataidoista tulisi tehdä jatkotutkimuksia myös lasten ja vanhempien näkökulmista.

Abstract The purpose of the Bachelor’s Thesis was to investigate public health nurses’ knowledge of emotional and safety skills education and of the well-being of under 7-year-old children. The aim was also to examine how the material for emotional and safety skills education met the needs of the target groups. The objective of the thesis was to promote health care professionals' understanding of emotional and safety skills. The purpose of emotional and safety skills education is to offer children a safe environment which would support their growth and development so that they would have faith in themselves and feel worthy and accepted. The thesis was a part of a project about emotional and safety skills run by the Center of Excellence in Sexual Health Education in The School of Health and Social Studies of JAMK University of Applied Sciences. The aim of the project is to develop emotional and safety skills education in the Jyväskylä region. The thesis used the social and epidemiological assessment of the Precede-Proceed model. The thesis was implemented by interviewing six public health nurses in the Jyväskylä Co-Operation Area. The material was collected with theme interviews and analyzed with inductive content analysis. The interviews examined the respondents’ views on the factors either threatening or supporting children’s well-being. According to the public health nurses, the majority of the children felt well in the area of Jyväskylä. They stated that the most important ways to carry out emotional and safety skills education were counseling the parents and giving out material about emotional and safety skills education. The respondents also stated that there was a lack of adequate support material for emotional and safety skills education. In general the respondents found their own competence of giving emotional and safety skills education inadequate. According to the findings, more materials should be developed for emotional and safety skills education and the related continuing education for public health nurses should be increased. In the future further research should be conducted on emotional and safety skills from the perspectives of children and parents.