Hyvinvointiteknologian mahdollisuudet kotihoidon palveluprosessien kehittämisessä : Nykytilan kartoitus Kotona kokonainen elämä -kehittämishankkeen kunnissa
Jyrkkänen, Sirpa (2013)
Jyrkkänen, Sirpa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091315286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091315286
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa nykytilan analyysiä, joka liittyy Keski- ja Länsi-Uudenmaan Kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaan (Kaste) ”Kotona kokonainen elämä -ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Etelä-Suomessa 2013–2015”. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hyvinvointiteknologian mahdollisuudet kotihoidon palveluprosessien kehittämisessä. Sekä opinnäytetyön kohderyhmä että tarkoitukset jakautuivat kahteen osaan: säännöllisen kotihoidon yli 75-vuotiaiden vastuuhoitajat ja kotihoidon henkilökunta. Tutkimuksen päätarkoitus oli kartoittaa kotihoidon asiakkaiden käytössä olevat apuvälineet, teknologiset laitteet ja palvelut, tehdyt kodinmuutostyöt sekä mahdolliset lisätarpeet. Vastuuhoitajat arvioivat myös asiakkaiden tyytyväisyyttä apuvälineisiinsä ja palveluihinsa. Opinnäytetyön toinen tarkoitus oli selvittää henkilökunnan hyvinvointiteknologia osaamisen taso. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin sähköisillä kyselylomakkeilla.
Melkein puolet asiakkaista (214/N=455) omisti turvapuhelimen. Turvapuhelinten lisäksi käytössä oli melko vähän teknologisia apuvälineitä tai palveluita. Suunniteltaessa uusia IT-pohjaisia palveluja on huomioitava, että vain 2,2 %:lla oli käytössään internetliittymä. Vastuuhoitajat arvioivat, että enemmän kuin puolet asiakkaista tarvitsisi lisää apuvälineitä tai teknologisia laitteita / palveluita.
Tutkimuksen mukaan kodinmuutostöitä oli tehty yli 35 %:lle asiakkaista. Tyypillisin kodinmuutostyö oli tukikahvojen asentaminen. Vastuuhoitajat arvioivat, että 29 %:ia asiakkaista hyötyisi uusista kodinmuutostöistä. Vastuuhoitajien arvion mukaan lähes puolet asiakkaista oli kokenut apuvälineet ja palvelut hyviksi.
Yli puolet henkilökunnasta arvioi apuvälineosaamisensa hyväksi eli arvosanalla 4 (asteikolla 1–5). Teknologisten laitteiden ja palveluiden osaaminen arvioitiin hieman heikommaksi, melkein puolet arvioi osaamisen kolmoseksi, mikä tarkoittaa tyydyttävää osaamista.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Kaste-kehittämisohjelman kunnissa, kun suunnitellaan uuden vanhuspalvelulain mukaisia asiakaslähtöisiä palveluja.
Melkein puolet asiakkaista (214/N=455) omisti turvapuhelimen. Turvapuhelinten lisäksi käytössä oli melko vähän teknologisia apuvälineitä tai palveluita. Suunniteltaessa uusia IT-pohjaisia palveluja on huomioitava, että vain 2,2 %:lla oli käytössään internetliittymä. Vastuuhoitajat arvioivat, että enemmän kuin puolet asiakkaista tarvitsisi lisää apuvälineitä tai teknologisia laitteita / palveluita.
Tutkimuksen mukaan kodinmuutostöitä oli tehty yli 35 %:lle asiakkaista. Tyypillisin kodinmuutostyö oli tukikahvojen asentaminen. Vastuuhoitajat arvioivat, että 29 %:ia asiakkaista hyötyisi uusista kodinmuutostöistä. Vastuuhoitajien arvion mukaan lähes puolet asiakkaista oli kokenut apuvälineet ja palvelut hyviksi.
Yli puolet henkilökunnasta arvioi apuvälineosaamisensa hyväksi eli arvosanalla 4 (asteikolla 1–5). Teknologisten laitteiden ja palveluiden osaaminen arvioitiin hieman heikommaksi, melkein puolet arvioi osaamisen kolmoseksi, mikä tarkoittaa tyydyttävää osaamista.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Kaste-kehittämisohjelman kunnissa, kun suunnitellaan uuden vanhuspalvelulain mukaisia asiakaslähtöisiä palveluja.