”Koti on paikka, minne voi mennä ja sulkea ovet perässään” : Lastensuojeluyksikössä asuvien nuorten ja työntekijöiden määritelmiä kodista ja kokemuksia yksikön kodinomaisuudesta

Abstract

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, kuinka lastensuojeluyksikössä asuvat nuoret ja työntekijät määrittelevät kodin ja millaisia kokemuksia heillä on yksikön kodinomaisuudesta. Teoriaosuudessa olen käsitellyt lastensuojelua sijaishuollon näkökulmasta sekä erilaisia näkökulmia kodin määritelmään.

Toteutin tutkimuksen kvalitatiivisena tutkimuksena ja käytin tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Haastattelin yhdestä Länsi-Suomessa sijaitsevasta lastensuojeluyksiköstä neljää nuorta ja viittä työntekijää. Näkökulminani oli kodin määritelmä, kodinomaisuutta edistävät ja estävät asiat lastensuojeluyksikössä sekä lastensuojeluyksikön kehittäminen kodinomaisemmaksi.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että koti nähtiin turvapaikkana, jossa tärkeässä asemassa ovat myös läheiset ihmiset. Lastensuojeluyksikön kodinomaisuutta edistävät rajat, rutiinit ja aikuisen läsnäolo. Lastensuojeluyksikön kodinomaisuutta estävät monet lastensuojeluyksikön luonteeseen liittyvät asiat kuten työntekijöiden ja nuorten vaihtuvuus ja yhteisössä eläminen. Myös ihmissuhteet ja työntekijöiden asenne nähtiin kodinomaisuutta estävinä tekijöinä. Tutkimukseni mukaan lastensuojeluyksikössä voitaisiin kehittää kodinomaisuuden lisäämiseksi osallisuutta ja vuorovaikutussuhteita.

This thesis’ purpose is to find out the meaning young people and workers in child protection centre give to a home and what kind of experiences they have regarding the coziness of the child protection centre. In the theoretical part, I examined child protection and different definitions of the home.

The research was achieved as a qualitative research and I used the theme interview as a research method. I interviewed four young people and five workers from a child protection centre which is located in Western Finland. The research approach was the definition of a home, the matters which promote and prevent coziness in the child protection centre, as well as improving coziness of the child protection centre.

The results indicate that home is a shelter where closely related people live and have an important position. The coziness of the child protection centre is promoted by the limits, routines and the adults’ presence. The coziness of the child protection centre is prevented by many functions which are related to the character of the child protection centre such as the turnover of the workers and adolescents and by living in the community. Also relationships and the workers' attitude were seen as factors which prevent coziness. Based on my research, the coziness of the child protection service could be increased by developing customer orientation and interdependencies.