Omlokalisering - Att hantera omlokalisering av arbetsplatsen : En litteraturstudie om hur omlokalisering påverkar arbetshälsan

Abstract

Förändringar i samhället och organisationen har blivit allt vanligare. Avsikten med denna studie var att kartlägga aspekter som kan ha en inverkan på arbetarens arbetshälsa under en tid av förändring. I frågeställningarna fokuserades det på om miljön kan ha en betydelse för arbetstrivseln samt ifall förändringar kan påverka arbetshälsan och hur dessa förändringar då skall hanteras. Studien är en kvalitativ litteraturstudie vars analysmetod är en innehållsanalys med en induktiv ansats. Innehållsanalysen utfördes på tolv stycken vetenskapliga artiklar och forskningar, där Kyngäs & Vanhanens (1997) teori om över- och underkategorier i analysen tillämpades. Den teoretiska referensramen i studien var Aaron Antonovskys (1987) teori om känslan av sammanhang – KASAM. Resultatet av studien visade att det sociala stödet har den mest betydande rollen i att förstärka arbetshälsan under en tid av förändring, fungerande kommunikation och goda relationer bidrog även till ökad arbetsförmåga och arbetstrivsel, miljöns betydelse för arbetstrivseln gav subjektiva skillnader som varierade på grund av yrkesroller och varierande bakgrunder samt förändringar i arbetsmiljön som pågick under en längre period och måttliga förändringar hade gett en ökad arbetstrivsel. Därmed drogs slutsatsen att alla förändringar inte måste ha en negativ utgång.

Studien är ett beställningsarbete av Åldringspsykiatriska avdelning PV1 på Stengårds sjukhus som genomgått två flyttar under de senaste åren.

Muutokset yhteiskunnassamme ja organisaatiossamme on yleistynyt. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa työntekijän työterveyteen muutosten aikana. Tutkimuskysymykset keskittyvät siihen jos ympäristö voi vaikuttaa työviihtyvyyteen, voivatko muutokset vaikuttavat työterveyteen ja miten muutoksia tulisi tällöin käsitellä. Työ on laadullinen kirjallisuuskatsaus, induktiivisella sisällön analyysillä. Analyysi perustuu kahteentoista tieteelliseen artikkeliin ja tutkimukseen, jossa Kyngäs & Vanhasen (1997) teoriaa systemaattisesta sisällön analyysistä on sovellettu. Teoreettisena viitekehyksenä toimi Aaron Antonovskyn (1987) teoria koherenssintunteesta. Tulokset osoittivat, että vahvalla sosiaalisella tuella on merkittävin rooli työterveyteen muutosten aikana, hyvä kommunikointi ja hyvät työsuhteet vaikuttivat myös työviihtyvyyteen. Muutosten aikana koettiin subjektiivista eroja työympäristön merkityksestä, mielipiteet vaihtelivat ammattirooleista riippuen. Muutokset jotka asettuivat pidemmälle ajanjaksolle ja pienemmät muutokset koettiin jopa parantavan työviihtyvyyttä. Näin ollen pääteltiin, että kaikilla muutoksilla ei välttämättä aina ole negatiivisia seurauksia.

Tutkimus on tehty tilaustyönä Vanhuspsykiatrian osastolle PV1 Kivelän Sairaalalle joka on läpikäynyt kaksi muuttoa viime vuosien aikana.

Changes in the society and the organizations have become increasingly common. The purpose of this study was to identify factors that could have an impact on the worker's occupational health during a time of change. The questions focused on were whether the environment could have an impact on job satisfaction and whether changes might affect occupational health and how these changes then are handled. The study is a qualitative case study whose analysis is a content analysis with an inductive input. The content analysis operations were performed on twelve scientific articles and researches, where Kyngäs & Vanhanen's (1997) theory of upper and lower categories of analysis was applied. The theoretical framework in this study is Aaron Antonovsky's (1987) theory of sense of coherence - SOC. Results of the study showed that social support has the most significant role in enhancing occupational health during a time of change, effective communication and good relationships are also contributed to increased work and job satis-faction, environmental impact on job satisfaction produced subjective differences that varied due to professional roles and varying backgrounds and long-term changes in the work environment and moderate changes had resulted in increased job satisfaction. Thus, it was concluded that all changes must not have a negative outcome.

The study is a commissioned work of Geriatric Psychiatric unit PV1 on Stengårds hospital that has undergone two moves in the past few years.