Perspectives of physiotherapists' continuing education involvement and resultant development proposals

Abstract

The overall purpose of this study was to ascertain crucial elements of Physiotherapists’ involvement in Continuing Education (CE) for prospective CE planning. Attainment of the main purpose was to be achieved through the development of a survey potentially adaptable with other CE participant groups. Additionally the study was also intended to gather subjects’ suggestions for development proposals formulation.

This descriptive survey study employed both cross-sectional quantitative and qualitative data collection. Subject selection inclusion criteria were specific to public sector physiotherapists due to their availability in concentrations with public service providers throughout the targeted region. Altogether 140 physiotherapists were sent requests to participate in this study and a final total of 60 responses were obtained. Of the total subject count 46 participants were from the South-western region of Finland and 14 originated from the Satakunta region of Finland. Subjects ranged between 20 and 63 years of age thus giving viewpoints from both ends of physiotherapists’ professional working life.

The results of this study demonstrated the survey tool design to be effective in obtaining details of participants’ involvement in CE and suggestions for improvements. Of particular interest were three findings: The first pertained to the identification of generations’ majorities in current working life specific to Generation X and Baby Boomers. Second was participants’ strong interest in workplace tailored and prospective apprenticeship type CE opportunities. Third were subjects’ desire to be active in and have a means of direct input into planning of CE topics and content. Even though this study was descriptive, correlations between variables were considered. The outcomes of which were not overly significant statistically, but did indicate beneficial matters of interest for CE planners’ consideration regarding participants’ Age, Experience, Education level and Contract type. In all, the aforementioned findings proved to be instrumental in formulating resultant development proposals for CE.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat fysioterapeuttien täydennyskoulutukseen osallistumisaktiivisuuteen. Lisäksi tavoitteena oli luoda sähköinen kysely, jota voitaisiin käyttää laajemminkin täydennyskoulutustarpeiden kartoittamisessa. Kyselyn avulla kerättiin tässä tutkimuksessa osallistujien ehdotuksia täydennyskoulutuksen sisällöiksi ja järjestämistavoiksi.

Tämä kuvaileva poikkileikkaus kyselytutkimus sisälsi sekä laadullisen että määrällisen tiedonkeruun. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevät fysioterapeutit (N=140). Kysely lähetettiin 140 fysioterapeutille ja siihen vastasi yhteensä 60 henkilöä, joista 46 työskenteli Varsinais-Suomessa ja 14 Satakunnan alueella. Tutkimukseen osallistuvat fysioterapeutit olivat iältään 20-63-vuotiaita, mikä antaa mahdollisuuden tarkastella eri sukupolvien näkökulmia fysioterapeutin ammatillisessa työelämässä työskentelystä ja kehittymisestä.

Kehitetty sähköinen kysely osoittautui toimivaksi kerätessä tietoja täydennyskoulutukseen osallistumisesta, kiinnostuksesta ja kehittämisehdotuksista. Erityisen kiinnostaviksi tuloksiksi muodostui kolme asiaa: Ensinnäkin eri sukupolvien väliset eroavaisuudet työelämässä etenkin suurten ikäluokkien ja ns. sukupolvi X:n välillä. Toiseksi havaittiin osallistujien vahva kiinnostus työpaikalle räätälöityjä täydennyskoulutuskursseja kohtaan ja oppisopimuskoulutuksen mahdollistamiseen täydennyskoulutuksessa. Kolmanneksi fysioterapeutit haluisivat aktiivisesti vaikuttaa täydennyskoulutuksessa käsiteltäviin aiheisiin ja sisältöihin. Vaikka tutkimus oli kuvaileva, tutkimuksessa tarkasteltiin myös eri muuttujien välisiä korrelaatiota. Tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, mutta ne osoittavat kiinnostavia yhteyksiä osallistujien iän, kokemuksen, koulutustason ja työsopimuksen suhteen. Näiden havaintojen pohjalta voitiin laatia kehittämisehdotuksia täydennyskoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi.